METLA

Valkonen, S. 2000.

Kuusen taimikon kasvattamisen vaihtoehdot Etelä-Suomen kivennäismailla: Puhdas kuusen viljelytaimikko, vapautettu alikasvos ja kuusi-koivusekataimikko (väitöskirja).

Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 763. 83 s. + 4 osajulkaisua.
[ISBN 951-40-1721-8; ISSN 0358-4283]
[Hinta 150 FIM - 25,20 EUR]

Tiivistelmä:

Tutkimuksessa selvitettiin voivatko luontaisesti syntyneiden kuusialikasvosten hyödyntäminen, kuusikon aukkojen täydentäminen luontaisesti syntyneillä koivuilla tai kaksijakoinen kuusi-koivu -sekametsä olla taloudellisesti kilpailukykyisiä vaihtoehtoja puhtaan viljelykuusikon kasvattamiselle.

Tulokset osoittivat, että viljelykuusikon taloudellista tuottoa voidaan parantaa huomattavasti luontaisen koivuylispuuston avulla, kun koivut kasvatetaan järeiksi puiksi. Samalla voidaan saavuttaa ekologisia ja maisemallisia hyötyjä. Koivujaksosta saatavat aikaiset hakkuutulot lisäsivät metsikön kiertoajalta saatavia hakkuutuloja selvästi. Rauduskoivikko lisäsi tuottoa 51 prosentilla ja hitaammin kasvava, vähemmän tukkipuuta tuottava hieskoivu 13 prosentilla puhtaaseen viljelykuusikkoon verrattuna. Luvut ovat metsikön kiertoajan nettotulojen nykyarvoja diskonttokoron ollessa 4 prosenttia. Kasvun hidastumisesta ja korjuuvauroista kuuselle aiheutuvat kasvutappiot sekä ylispuuston korkeat korjuukustannukset on otettu laskelmissa huomioon.

Koivikon poistaminen keskenkasvuisena ilman hakkuutuloja on taloudellisesti kannattamatonta. Koivuylispuuston kasvatusta kannattaa jatkaa rauduskoivulla 40 vuoden ja hieksellä 45-50 vuoden ikään asti. Koivun optimaalinen runkoluku on ilmeisesti 500-800 kpl/ha.

Muiden viljelykuusikon vaihtoehtojen kannattavuudesta ei tutkimuksessa saatu selviä näyttöjä puoleen eikä toiseen. Vanhan kuusikon alta vapautetut hyväkuntoiset, yli 1,0-1,5 metrin pituiset alikasvoskuuset voivat pituuskasvunsa puolesta sopia viljelytaimikoiden täydennykseksi, mutta alikasvosten pituuskasvun täysi elpyminen kestää hyväkuntoisilla puillakin usein yli 10 vuotta. Kuusen viljelytaimikoiden aukkojen täydentäjiksi kannattaa taimikon perkauksessa säästää kuusen valtapuita pienempiä luontaisia koivuja. Harvennuksilla voidaan estää koivua saavuttamasta liian hallitsevaa valta-asemaa taimikossa.

Tutkimuksen lähestymistapa oli puiden ja metsiköiden kehityksen mallittaminen ja vaihtoehtojen vertailu malleilla tehtävien laskelmien avulla. Vertailukriteereinä olivat taimikoiden puuntuotannollinen arvo, jonka osatekijöitä ovat taimikoiden tiheys, kokojakauma, puulajisuhteet, toimenpiteiden tarve ja kustannukset, puuntuotoskyky ja taloudellinen kannattavuus.

Väitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta ja niiden yhdistelmästä. Osajulkaisut ovat:

I. Valkonen, S.1997. Viljelykuusikoiden alkukehityksen malli. Metsätieteen aikakauskirja 3/1997:321-347.
II. Koistinen, E. & Valkonen, S. 1993. Models for height development of Norway spruce and Scots pine advance growth after release in southern Finland. Tiivistelmä: Mallit kuusen ja männyn vapautettujen alikasvostaimien pituuskehitykselle Etelä-Suomessa. Silva Fennica 27(3):179-194.
III. Mielikäinen, K. & Valkonen, S. 1995. Kaksijaksoisen kuusi-koivu -sekametsikön kasvu. Folia Forestalia - Metsätieteen aikakauskirja 1995(2):81-97.
IV. Valkonen, S. & Valsta, L. 2000. Productivity and economics of mixed two-storied spruce and birch stands in Southern Finland simulated with empirical models. Forest Ecology and Management (Accepted 21 January 2000). (© Elsevier Science Ltd. Reprinted with kind permission from Elsevier Science.

Avainsanat: Alikasvos, Betula pendula, Betula pubescens, kaksijaksoinen metsikkö, kannattavuus, kasvu, mallit, Picea abies, sekametsä, simulointi, taimikon käsittely.

Kirjoittajan yhteystiedot: Sauli Valkonen, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus, PL 18, 01301 Vantaa. Puh. 09-857 051,
fax: 09-857 05 361, sähköposti: sauli.valkonen@metla.fi

Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus.

Hyväksynyt: Tutkimusjohtaja Matti Kärkkäinen 8.2.2000.

Kansikuva: Sauli Valkonen
Taitto: Marja-Liisa Herno
Painopaikka ja -vuosi: Hakapaino Oy, 2000.

Tilaukset: Metsäntutkimuslaitos, Kirjasto, PL 18, 01301 Vantaa. Puh. 010 211 2200, fax: 010 211 2201, sähköposti: kirjasto@metla.fi



[Alkuun/top] [MT 2000] [MT index]


Revised: METLA KKKo - 14.3.2000
[ Palaute ylläpitäjälle] [ Comments on this page]