METLA

Poikolainen, Jarmo & Lippo, Harri. 2000.

Kostamuksen rautapellettitehtaan päästöjen vaikutus laskeumaan Kostamuksen ympäristössä ja Kainuussa.

Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 759. - 33 s.
[ISBN 951-40-1716-1]
[Hinta 50 mk - 8,40 EUR]

Sisältää seuraavat artikkelit:

1 Johdanto
1.1 Metsien merkityksestä Kainuun ja Kostamuksen alueilla
1.2 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet
2 Menetelmät ja aineistot
2.1 Kostamuksen päästöt
2.2 Päästöt Karjalan tasavallan alueella
2.3 Päästöt Kainuussa ja muualla Oulun läänissä
2.4 Muualta Kainuun ja Kostamuksen alueelle kulkeutuvat päästöt
2.5 Ilmasto-olot tutkimusalueella
2.6 Tutkimusalue
2.6.1 Näytealat
2.6.2 Laskeumamittaukset
2.6.3 Rikki- ja raskasmetallilaskeu-man kartoitus sammalten avulla
2.6.4 Puuston ravinnetilan määritys neulasnäytteistä
3 Tulokset
3.1 Laskeuma
3.1.1 Rikkilaskeuma
3.1.2 Typpilaskeuma
3.1.3 Hiukkaslaskeuma
3.2 Maaveden laatu
3.3 Rikki- ja raskasmetallilaskeuman kartoitus sammalten avulla
3.3.1 Sammalten rikkipitoisuus
3.3.2 Sammalten raskasmetallipitoisuus
3.4 Puiden ravinnetila neulas-analyysien perusteella
4 Tulosten tarkastelua
4.1 Rikki- ja typpilaskeuma
4.2 Raskasmetallilaskeuma
4.3 Puuston ravinnetila
5 Yhteenveto

Tiivistelmä:

Kostamuksen rautapellettitehtaan suuret rikkipäästöt aivan Suomen itärajan tuntumassa ovat vakava uhka metsien terveydentilalle Kostamuksessa ja Kainuussa. Vuosina 1992-95 Metla toteutti yhteistyössä venäläisten tutki-joiden kanssa "Karjalan metsien terveydentila"-projektin, jossa tutkittiin yh-tenä osana Kostamuksen ja Kainuun alueelle tulevaa laskeumaa ja sen vaikutuksia metsien terveydentilaan. Laskeumatutkimuksia jatkettiin YM.n rahoituksella vuoteen 1998 saakka. Alunperin jatkotutkimusten tarkoituksena oli selvittää tehtaalle asennettujen suodatinlaitteiden vaikutusta laskeumaan, mutta laitteet eivät ole vieläkään toiminnassa.

Pellettitehtaan päästöt nostivat selvästi etenkin rikin, raudan ja kalsiumin laskeumaa, selvimmin 10-20 km:n säteellä tehtaasta, mutta jossain määrin myös Kainuussa. Rikastamon vuotuiset rikkipäästöt ovat vähentyneet 1990-luvulla 60 000 tonnista 40 000 tonniin, mikä näkyi myös rikkilaskeumassa. Se väheni vuosina 1996-98 Kainuussa keskimäärin 22 % ja Kostamuksessa 12 % vuosien 1993-1995 laskeumasta. Myös raskasmetallien laskeumissa tapahtui selvää vähenemistä. Rikki- ja raskasmetallilaskeuman väheneminen ei johdu kuitenkaan pelkästään Kostamuksen päästöjen vähenemisestä.

Tehtaan päästöt näkyivät myös erilaisissa bioindikaattoreissa ja maaperässä mm. kohonneina rikkipitoisuuksina 10-20 km:n säteellä rikastamosta. Pitoisuudet vähenivät nopeasti länteenpäin niin, että Kainuussa ei voitu erottaa enää mitään selvää laskevaa trendiä. Suurista rikkipäästöistä huolimatta vain vajoveden korkea alumiinipitoisuus lähellä tehdasta viittasi maaperän happamoitumiseen. Rikkipäästöjen supistumisesta huolimatta rikkilaskeuma on Kostamuksen ympäristössä edelleenkin niin suuri, että se aiheuttaa ajan mittaan muutoksia metsäekosysteemissä. Savukaasujen puhdistuslaitteet pitäisi saada pikimmiten tehtaan savupiippuihin, mikä alentaisi rikkilaskeumaa laajoilla alueilla Kostamuksessa ja Kainuussa.

Kirjoittajien yhteystiedot: Jarmo Poikolainen, Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen tutkimusasema, Kirkkosaarentie 7, 91500 Muhos. Puh. 010 211 3735, faksi: 010 211 3701 sähköposti jarmo.poikolainen @ metla.fi

Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen tutkimusasema. Hanke 309104.
Hyväksynyt: tutkimusjohtaja Matti Kärkkäinen 14.12.1999.
Taitto: Irene Murtovaara
Kansikuva: Kostamuksen rautapellettitehtaan (Karjalan Pelletti Oy) tuotan-to-laitoksia. Valokuva Jarmo Poikolainen.
Painopaikka: Mattilan kirjapaino, Oulu

Tilaukset: Metsäntutkimuslaitos, Kirjasto, PL 18, 01301 Vantaa. Puh. 010 211 2200, faksi: 010 211 2201. Sähköposti: kirjasto @ metla.fi



[Alkuun/top] [MT 2000] [MT index]


Revised: METLA KKKo - 13.3.2000 JSaa - 19.6.2003
[ Palaute ylläpitäjälle] [ Comments on this page]