Puurakenteinen Metla-talo valmistui vuonna 2004 Joensuun yliopistokampuksen laidalle.  Toisaalta se sulautui tiilirakenteiseen ympäristöönsä täydellisesti, toisaalta se erottui sieltä alusta alkaen edukseen. Puuta kun oli.

Metla-talo on yksi valtion toimintojen alueellistamisen maamerkki

Metla-talon rakentaminen liittyy Suomen hallituksen vuonna 2000 tekemään päätökseen vahvistaa metsäntutkimusta Joensuussa. Päätös liittyi valtion toimintojen alueelliseen kehittämiseen.  Metlan Joensuun yksikön henkilömäärän kasvaminen lähes kaksinkertaiseksi edellytti uuden toimitilan rakentamista.

Metla-talon rakentamista varten järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna 2002. Kilpailun tavoitteena oli suunnitella puurakenteinen toimiva ja innostava työympäristö metsäntutkijoille ja samalla edistää suomalaisen puun innovatiivista käyttöä. Lisäksi haluttiin rakennuksen avulla korostaa metsäntutkimuksen erityisasemaa Joensuun yliopiston kampusalueella. Nämä ehdot täytti parhaiten SARC Oy:n arkkitehti Antti-Matti Siikala ehdotuksellaan ”Puumerkki”.

	Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Metla-talossa juhlii puu

Metla-talo oli valmistuessaan ensimmäinen suuri puusta valmistettu, kolmikerroksinen puurunkoinen toimistotalo Suomessa. Metsäntutkijoille tehdyssä talossa on kokeiltu sekä uusia että perinteisiä puurakentamisen ratkaisuja innovatiivisella tavalla.

Metla-talon rakenteissa ja sisustuksessa on käytetty miltei kaikkia 24 Suomessa kasvavaa puulajia. Rakenteissa hallitseva puulaji on kuusi, jota on kaikesta puumateriaalista noin 80 prosenttia. Kaikkiaan rakennukseen on käytetty noin 2000 kuutiometriä puuta. Määrä vastaa noin 20 hehtaarin suuruisen metsäalan puumäärää.

Talossa on tilat yli 200 työntekijälle, useita kokoustiloja, aularavintola ja moderni laboratorio. Metlalaisten lisäksi talossa on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun henkilökuntaa.

Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Moneen kertaan palkittu Metla-talo on suosittu vierailukohde

Metla-talosta on tullut merkittävä kansallinen ja kansainvälinen puurakentamisen referenssikohde. Kaikkiaan Metla-taloon on tutustunut yli 25 000 vierasta, jotka edustavat hyvin erilaisia puurakentamisesta kiinnostuneita sidosryhmiä. Metla-talo on luonteva paikka esitellä paitsi Metlan puurakentamisen tutkimusta, myös koko tutkimuslaitoksen toimintaa.

Metla-talo on saanut myös useita palkintoja, kuten Senaatti-kiinteistöt Oy:n Vuoden Rakennushanke 2004 -palkinnon, Puuinformaatio ry:n Puupalkinnon 2005, Suomen sähköteknillisen liiton Vuoden valaistuskohde 2005 -palkinnon ja IESNA:n (The Illumination Engineering Society of North America) kansainvälisen valaistuspalkinnon vuonna 2006.

Metla-talo-kirjasta uusi painos vuoden 2013 alussa

Metla-taloa ja sen käyttäjien kokemuksia, uudenlaista puurakentamista ja siihen liittyvää tutkimustietoa sekä metsäntutkimuksen kehittymistä Joensuussa on esitelty aiemmin vuosina 2005 ja 2009 ilmestyneissä Metla-talo-kirjoissa.

Vuonna 2013 ilmestynyt Metla-talo-kirja on päivitetty painos vuoden 2009 kirjasta. Viimeisien vuosien aikana puurakentaminen on edistynyt Suomessa hyppäyksenomaisesti lukuisten uusien käytännön puurakentamiskohteiden sekä erityisesti puukerrostalohankkeiden ansiosta. Aihealuetta on käsitelty aiempaa yksityiskohtaisemmin muutamassa kirjan luvussa. Kirja on toimitettu ryhmätyönä.

Kirja on tekstiltään suomenkielinen, mutta siinä on englanninkielinen lyhennelmä ja runsaasti valokuvia, joita on selostettu suomen- ja englanninkielisin kuvatekstein. Kirja soveltuu erinomaisesti myös lahjakäyttöön.
Tilaa Metla-talo-kirja

Metla-talo on mukana taiteilija Pekka Piipon suunnittelemassa kuuden rakennusaiheisen postimerkin vihkosessa, jolla juhlistettiin valtion rakennustoiminnan 200-vuotisjuhlavuotta vuonna 2011.
Lue Metlan tiedote.

Lisätietoja

Ryhmät, esittelyt p. 029 532 3098, jo-aulapalvelut@metla.fi tai viestintä/Merja Lindroos, p. 029 532 3215.
Esite rakennushankkeesta (pdf)
Metla-talon esittely (pdf)
Metla-talon virtuaaliesittelyt
Metla-talo wikipediassa
Metsäntutkijoiden puutalo -artikkeli Arc-lehdessä 2/2005 (pdf)