Miten mänty kasvaa tulevina vuosina?

Mitä pohjoisemmassa mänty kasvaa, sitä tärkeämpi kasvutekijä on kesän lämpötila. Ilman lämpöä ei ole kasvua. Koska pohjoisen mänty reagoi herkästi ly­hyt­aikaisiinkin lämpötilan muutoksiin, se on erityisen hy­vä kuvaamaan muuttuvia olosuhteita. Mänty katoaa Lapista vain ilmaston viilenemisen seurauksena; läm­pötilan kohoamiseen mäntymetsät eivät tuhoudu. Häiriöitä kyllä syntyy.

Uutiskirje

Pitkäjänteinen tutkimus turvaa puutuotealaa

- Puunkäytön uusien mahdollisuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen on tärkeää uudessa biotaloudessa

Metla on panostanut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä maamme julkisista tutkimus- ja kehittämisorganisaatioista eniten puutuotealan kehittämiseen. PKM-ohjelman koostejulkaisussa on nostettu esiin ajankohtaisia kysymyksiä ja kehitysmahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää puutuotealan ja metsäklusterin kehittämiseksi. Aihepiirin tutkimus- ja kehittämistyötä on jatkettu PUU-ohjelmassa ja uutta ohjelmaa suunnitellaan kuluvana vuonna.

Lue lisää

Kansainvälistä biodiversiteettipäivää juhlistetaan uudella GeeniVarat-lehdellä

22. toukokuuta vietettiin kansainvälistä biodiversiteettipäivää. Samalla Suomessa tehdään geenivarojen suojelutyön historiaa ensimmäisen kasvien, kalojen, kotieläinten ja metsäpuiden geenivarojen suojelua esittelevän GeeniVarat-tiedotuslehden nähdessä päivänvalon.

Tiedote

Myyrät ovat tehneet laajoja tuhojaan jo yli 40 vuotta

Suomen taimikot ovat kokeneet pahoja myyrätuhoja 1970- luvulta lähtien. Myyrien aiheuttamat vahingot ovat monin paikoin olleet huomattavasti vakavampia kuin hirvieläinten aiheuttamat tuhot. Etelä-Suomessa oli kaikkien aikojen myyrähuippu talvella 2008/09, jolloin myyrät tuhosivat täydellisesti noin 20 000 hehtaaria nuorta taimikkoa. Lievempää tuhoa, mukaan lukien metsämyyrien aiheuttamat latvasyönnit, tavattiin lisäksi noin kolme kertaa tätä suuremmalla alueella. Varovainen arvio mainitun tuhon taloudellisesta laajuudesta ylitti 20 miljoonaa euroa.

Uutiskirje

Hakkuut muuttavat voimakkaasti metsäkasvillisuutta

Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt hakkuiden vaiku­tusta metsän aluskasvillisuuteen. Tulosten mukaan heinät ja ruohot runsastuvat, ja mustikka ja puolukka vähenevät päätehakkuun seurauksena. Kaksi­kym­mentä vuotta päätehakkuusta mustikan peittävyys oli vain 25 % hakkuuta edeltäneestä tasosta. Samassa ajassa puolukan peittävyys palautui lähelle lähtö­ta­soa. Harvennushakkuut lisäävät puolukan ja mus­ti­kan peittävyyttä. Jäkälät vähenivät sekä hakatuissa että hakkaamattomissa metsissä.

Uutiskirje
Metsien terveydentilan seurannan tuloksia