Metla Hanke 8186

Rauduskoivun kasvu kohotetussa hiilidioksidi- ja otsonipitoisuudessa: fotosynteesikoneiston mukautuminen, vauriot sekä askorbaatin ja terpeenien aiheuttama puolustus

[  English  |  Tavoitteet  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 1998-2001   Asiasanat: hiilidioksidi, ilmastonmuutos, kloonit

Tavoitteet

Ilmastonmuutoksen ja ilman epäpuhtauksien ennustetaan vaikuttavan merkittävästi metsäpuiden kasvuun, menestymiseen ja eri puulajien alueelliseen jakautumiseen tulevaisuudessa. Boreaalisessa vyöhykkeessä lehtipuiden ja erityisesti koivun oletetaan menestyvän ja hyötyvän havupuita enemmän ilman hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan kohotessa. Ilman epäpuhtauksista otsonipitoisuuden nousu on puiden kasvun kannalta riskitekijä ja lehtipuut ovat tutkimusten mukaan havupuita herkempiä otsonille. Lyhytkestoisissa kokeissa on todettu, että eri koivualkuperien välillä on huomattavia eroja otsoniherkkyydessä: herkissä alkuperissä vauriot näkyvät nopeasti lehtien varhentuneena kellastumisena ja hidastuneena kasvuna. Epäselvää on, miten kohoava hiilidioksidipitoisuus voi kompensoida lisääntyvän otsonipitoisuuden aiheuttamat vauriot ja kasvutappiot.

Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia kahden rauduskoivukloonin vasteita kohoavaan hiilidioksidi- ja otsonipitoisuuteen. Hanke toteutetaan kenttäkokeena avokammiotekniikalla. Tutkimukseen on valittu kaksi nopeakasvuista, otsoniherkkyydeltään erilaista rauduskoivukloonia. Puita, jotka altistuskokeen käynnistyessä (1999) olivat 7-vuotiaita, altistetaan kolmen kasvukauden ajan seuraaville käsittelyille: 1) ulkokontrolli; 2) kammiokontrolli; 3) taustailmaan nähden 2-kertainen otsonipitoisuus; 4) taustailmaan nähden 2-kertainen hiilidioksidipitoisuus; 5) kohotettu otsoni- ja hiilidioksidipitoisuus yhdessä. Hankkeessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä ovat rauduskoivukloonien erot fotosynteesissä ja fotosynteesin eri reaktioissa muuttuvissa ilmasto-oloissa? 2. Ovatko pienillä taimilla otsoniherkkyydessä saadut erot yleistettävissä kenttäolosuhteisiin? 3. Voiko hiilidioksidipitoisuuden nousu kompensoida otsonin aiheuttamat vauriot? 4. Mikä on askorbaatin ja terpeenien merkitys suojautumisessa oksidatiivista stressiä vastaan? u Miten lehtien kemiallinen koostumus muuttuu ilmaston muuttuessa ja mitkä ovat vaikutukset lehtien syötävyyteen ja karikkeen koostumukseen? 5. Miten nykyisten kasvumallien antamat ennusteet kuvaavat rauduskoivun kasvua kohotetussa hiilidioksidi- ja otsonipitoisuudessa.

Hankeeseen on saatu EU rahoitusta (no. ERBIC15CT980102) ja yhteistyökumppaneita on Eestistä (prof. Agu Laisk, prof. Olevi Kull) ja Italiasta (dr. Francesco Loreto). Hanketta toteutetaan yhteistyössä Kuopion yliopistossa (dos. Toini Holopainen, dos. Jarmo Holopainen, dos. Elina Oksanen) ja Joensuun yliopistossa (dos. Riitta Julkunen-Tiitto ja FT Tapani Repo) työskentelevien tutkijoiden kanssa.

Hankkeen vetäjä: Vapaavuori, Elina
Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen toimipaikka, Juntintie 154, 77600 SUONENJOKI
Puhelin: 029 532 4888
Sähköpostiosoite: elina.vapaavuori@metla.fi

Muut tutkijat: Peltonen, Petri (1998-2000), Riikonen, Johanna, SU (1998-2000)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute