EU/LIFE
Metsäntutkimuslaitos - Skogsforskningsinstitutet - Finnish Forest Research Institute
Tutkimustoiminta : Hankkeet : 8025 Life to Koli - kotisivu

Tavoitteet 
Osahankkeet 
Ohjausryhmä  
Ennallistamisen 
suojeluvaikutukset

Kolin kansallis-
puiston sijainti

Projektin julkaisut

Project information
EU/LIFE database outside link

Natura 2000
luontotyypit Tämä linkki johtaa toiseen sivustoon

NATURA2000

Osahankkeet

Nro
Toimenpide
Aihe
1 A1 Kaskisuunnitelman laatiminen
2 A2 Ennallistamissuunnitelman laatiminen
3 A3 Niittyjen hoitosuunnitelman päivittäminen
4 A4 Lehtojen hoitosuunnitelman laatiminen
5 C1 Kaskeaminen
6 C2 Lahopuun lisääminen
7 C3 Lehtojen hoito
8 C4 Soiden ennallistaminen
9 D1 Niittyjen hoito
10 E1 Ympäristökasvatuksen toteuttaminen
11 E2 Hankkeen www-sivujen tuottaminen ja ylläpitäminen
12 E3 Natura-mallialueet
13 E4 Yleistajuisen raportin laatiminen "Layman's report"
14 F1 Projektiorganisaatio
15 F2 Hoidon vaikutusten seuranta
16 F3 Tilintarkastus

up

Sukkessio kuva: Metla/Erkki Oksanen
© Metla/Erkki Oksanen

Osahanke 1 (Toimenpide A.1): Kaskisuunnitelman laatiminen

Osahankkeessa laaditaan 50 vuoden suunnitelma vuosittain poltettavien kaskialojen sijoittamiseksi Kolin kansallispuiston Natura 2000 -alueelle. Vuotuinen kaskeamisen pinta-alatavoite on 3 ha ja tavoitepinta-ala koko jaksolle on 150 ha. Suunnitelmalla tähdätään Natura 2000 -luontotyyppien "Fennoskandian kaskilaitumet (9070)" ja "Boreaalinen luonnonmetsä (9010)" sekä sen alatyypin "Tuoreet metsäpaloalueet" pinta-alaosuuden lisäämiseen.

Kaskikulttuurin ylläpitämistä varten varataan kaksi aluetta, joista toinen sijaitsee puiston pohjoisessa ja toinen eteläisessä osassa. Kohteiden valinnassa otetaan huomioon eri eliölajien suojeluun vaikuttavat tekijät, monimuotoisuustekijät, perinteisten kaskialueiden sijainti, metsiköiden kaskeamiskelpoisuus, näkyvyys maisemakohteisiin ja luontopoluille, yhteys opetus- ja tutkimuskäyttöön sekä turvallisuusnäkökohdat. Kaskeamista ei suunnata kohteille, joiden suojelullinen taso saattaisi heikentyä kaskeamisen seurauksena.

Kaskeamisen vaikutusten seurannan suunnittelu ja käynnistäminen ovat osa toimenpidettä A.1. Kaskisuunnitelmassa todetaan seurantakokeiden laajuus, sijoittelu erityyppisiin kaskeamiskohteisiin, seurattavat eliölajit, seurannan ajoitus toteutusta ennen ja toteutuksen jälkeen sekä kerättäville näytteille tehtävät laboratorioanalyysit. Myös ennen kaskeamista tapahtuva seurantakoealojen perustaminen, maastomittaukset ja näytteiden otot toteutetaan tässä osahankkeessa.

up

Sukkessio © Metla/Erkki Oksanen
© Metla/Erkki Oksanen

Osahanke 2 (Toimenpide A.2): Ennallistamissuunnitelman laatiminen

Osahankkeessa laaditaan ennallistamissuunnitelma Kolin kansallispuiston Natura 2000 -alueen istutus- ja kylvömetsien sekä ojitettujen puustoisten soiden ennallistamiseksi, millä tähdätään luontotyyppien "Boreaaliset luonnonmetsät (9010)" ja "Puustoiset suot (91D0)" pinta-alaosuuden lisäämiseen. 20 vuoden ajanjaksolle laadittavan ennallistamissuunnitelman valmistelemisessa tarvittava ennakkotieto on koottu Kolin kansallispuiston alueella ennen LIFE to Koli -hanketta toteutetuissa luonnonvarainventoinneissa. Inventointitietoihin perustuvan ennallistamistarpeen määrityksen lisäksi kohteiden valintaan ja sijoitteluun vaikuttavia tekijöitä ovat muiden muassa Natura 2000 -luontotyyppeihin luettavien kohteiden sijainti, kasketut ja kaskettavaksi aiotut kohteet (Toimenpide A.1), ennallistamiskohteiden sijoittuminen toisiinsa nähden, kun tavoitteena on esim. lahopuu- ja palojatkumoiden muodostuminen ja ylläpito, näkyvyys maisemakohteisiin sekä luontopolkujen läheisyys. Suunnitelman laadinnassa pyritään ottamaan huomioon myös paikallisten asukkaiden ja yrittäjien mielipiteet ja tarpeet.

Valtaosalla kivennäismaiden istutus- ja kylvömetsien ennallistamiskohteita tavoitteena on lahopuun, puuston eri-ikäisyyden ja -kokoisuuden sekä puulajisekoituksen lisääminen, jolloin kyseeseen tulee yksittäisten puiden tai puuryhmien maahan kaato tai vaurioittaminen esimerkiksi kaulaamalla. Osa kivennäismaiden metsien ennallistamisesta toteutetaan palaneen metsän pinta-alaosuuden lisäyksenä. Metsän polttamisessa tavoitteena on alueelle ominaisen mutta taantuneen palojatkumon ylläpitäminen eli luontotyypin "Boreaaliset luonnonmetsät (9010)" alatyyppiin "Tuoreet metsäpaloalueet" luokiteltavan metsämaan alueen laajentaminen.

20 vuoden jaksolle laadittavassa ennallistamissuunnitelmassa esitetään toimenpiteet 370 hehtaarin alueelle kivennäismaiden istutus- ja kylvömetsiä, minkä lisäksi 70 hehtaarille ojitusalueita esitetään vesitalouden järjestelyjä ja puuston käsittelyjä. Kivennäismaiden metsien polttokäsittelyjä tullaan suunnitelmassa esittämään noin 180 hehtaarin alueelle entisiä talouskäytössä olleita metsiä.

Myös ennallistamisen toteutuksen ja vaikutusten seurantaprosessi suunnitellaan ja käynnistetään osahankkeessa 2 (toimenpide A.2). Ennallistamissuunnitelmassa esitellään seurannan koejärjestelyt (kokeiden määrä, koko ja kohdentuminen sekä mittausten ajoitus) ja kuvataan aineistojen jatkokäsittelyt. Myös ennen ennallistamistoimenpiteiden toteutusta tapahtuva seurantakoealojen perustaminen toteutetaan osahankkeessa 2. Hankkeen alussa laadittavaa ennallistamissuunnitelmaa tarkennetaan hankkeen kuluessa ja lopullinen suunnitelma valmistuu hankkeen päättyessä.

up

Kuva: Mustanaho  © Metla/Erkki Oksanen
© Metla/Erkki Oksanen

Osahanke 3 (Toimenpide A.3): Niittyjen hoitosuunnitelman päivittäminen

Osahankkeessa laaditaan vuotuisten toimenpiteiden suunnitelma Kolin kansallispuiston Natura 2000 -alueen niittämällä tai laiduntamalla hoidettavia, jatkuvan luonnonhoidon piirissä olevia niittyjä (luontotyypit 6510 ja 6520) ja laidunnettavia metsäalueita (luontotyyppi 9070) varten. Suunnitelma laaditaan 10 vuodelle. Suunnittelussa otetaan huomioon hoidon piirissä jo olevat alueet, joiden yhteispinta-ala on 26 ha, minkä lisäksi selvitetään potentiaaliset Natura 2000 -alueella sijaitsevat laajennuskohteet. Hankkeen aikana niittyjen hoidon piiriin on tavoitteena ottaa yhteensä 5 hehtaaria uusia alueita. Toimenpiteen kohteena olevat perinnebiotoopit luokitellaan Natura 2000 -luontotyyppeihin "Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet (9070)", "Alavat niitetyt niityt (6510)" ja "Vuoristojen niitetyt niityt (6520)". Tavoitteena on, että vuosittain jatkuvan hoidon piirissä olevien (niitto ja laidunnus) niittyjen pinta-ala kasvaisi 31 hehtaariin. Niittyjen hoitosuunnitelman laadinnasta vastaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskus.

Osana suunnittelutyötä suoritetaan niittyjen päiväperhosten perusselvitys. Suunnitelman toteutus uusien alueiden osalta tapahtuu osahankkeessa 7 (toimenpide C.3). Suunnitelmassa määritetään käsittelyjen vaikuttavuuden takaavat hoitotoimenpiteet sekä niiden laatu ja ajoitus. Hyönteisten osalta painotetaan potentiaalisten direktiivilajien (esim. kirjoverkkoperhonen, Euphydryas maturna) suojelua.

Osahanke (toimenpide A.3) toteutetaan yhteistyössä kansainvälisen LIFE-Luonto -hankkeen "LIFE2000NAT/FIN/7067 Restoration and management of meadows in Finland, Sweden and Estonia" kanssa.

up

Kuva: Harmaaleppälehto © Metla/Erkki Oksanen
© Metla/Erkki Oksanen

Osahanke 4 (Toimenpide A.4): Lehtojen hoitosuunnitelman laatiminen

Osahankkeessa (Toimenpide A.4) laaditaan monimuotoisuuden ja suojelutason kohottamiseen tähtäävä suunnitelma Kolin kansallispuiston Natura 2000 -alueen luontotyyppiin "Boreaaliset lehdot (9050)" kuuluvia metsäalueita varten. Suunnitelmassa, joka kohdentuu yhteispinta-alaltaan 42 hehtaarille Kolin lehtometsiä, esitetään toteutuskohteet ja niillä suoritettavat hoitotoimenpiteet, jotka pyritään toteuttamaan 10 vuoden kuluessa suunnitelman valmistumisesta. Hoitosuunnitelma perustuu Kolin kansallispuiston puuston ja metsäkasvillisuuden perusinventoinneissa sekä lehtojen kasvillisuuden ja hyönteisten erillisinventoinneissa kerättyihin tietoihin.

Lehtojen hoitosuunnitelman laadinnasta vastaa Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan tutkijaryhmä. Suunnitelman laadinnassa tarvittavaa aineistoa on tarkoitus kerätä Joensuun yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan järjestämän opintojakson "Metsäympäristön hoidon ja suojelun tiimityö" aikana. Lehtojen hoitosuunnitelman toteutus käynnistetään osana hanketta (toimenpiteessä C.4) ja tuloksia esitellään Vaaralehdot -teemapolulla, joka toteutetaan osahankkeessa 10 (toimenpiteessä E.1).

up

Kuva: kasken poltto  Kuvaaja: Jussi Laine © Metla
© Metla/Jussi Laine
Koli/Ikolanaho 9.6.2004

Kuva: Kaskeaminen Koli/Ikolanaho  Kuvaaja: Jussi Laine © Metla
© Metla/Jussi Laine

Osahanke 5 (Toimenpide C.1): Kaskeaminen

Osahankkeessa toteutettavin toimenpitein käsitellään kaskeamalla yhteensä 15 hehtaaria viljelymetsiä. Vuosittain poltettavat kaskialat on valittu maastoinventointien perusteella potentiaalisiksi kaskikohteiksi arvioitujen metsiköiden joukosta. Kaskikohteiden toteutus kuvataan suunnitteluhankkeessa (toimenpide A.1) laadittavassa kaskisuunnitelmassa. Kasken polttamisella pyritään lisäämään Natura 2000 -suojelualueelle ominaisten luontotyyppien "Boreaalinen luonnonmetsä (9010)" ja sen alatyypin "Tuoreet metsäpaloalueet" sekä "Fennoskandian kaskilaitumet (9070)" pinta-alaosuutta.

Havupuulle viljellyt metsät kasketaan huuhtakaski- tai pykälikkökaskimenetelmällä ja lehtipuulle viljellyt metsät lehtimetsäkaski- tai rieskakaskimenetelmällä. Kolin kansallispuiston kaskikulttuurisen suojelun tarpeet edellyttävät, että toimenpiteet toteutetaan perinteisin menetelmin. Kasken polttoa edeltäviä työvaiheita ovat: vesipaikkojen valmistelu, palokujien teko ja turvavälineiden (esim. hosat) valmistelu. Palokujien ja vesikaivantojen valmisteleminen on välttämätöntä tulen käyttöturvallisuuden varmistamiseksi. Varsinaiseen kaskeamiseen luettavat työvaiheet ovat: puiden useassa vaiheessa tapahtuva kaato, kasaus ja poltto (ylipoltto ja viertämispoltto), humuksen muokkaus kaskiviljelyä varten, rukiin ja nauriin kylvö sekä rukiin sirpillä tapahtuva niitto. Kasken poltossa syntyvä tuhka on edellytys kaskiviljelyn onnistumiselle, minkä lisäksi paloalueelle jätettävät osittain palaneet puunrungot ovat välttämättömiä palohakuisten ja paloympäristöistä riippuvaisten hyönteis- ja sienilajien kannalta.

LIFE-hankkeessa vuosina 2003-2006 toteutetut kaskeamistoimet:

up

Kuva: maapuut © Metla/Erkki Oksanen © Metla/Erkki Oksanen

Kuva Puiden kaulaaminen, Koli/laskettelurinteet. Kuvaaja: Kalle Eerikäinen (c) Metla
© Metla/Kalle Eerikäinen
Puiden kaulaaminen, Koli/LaskettelurinteetKuva: Kuolleen puuaineksen lisääminen, Koli/Laskettelurinteet Kuvaaja: Kalle Eerikäinen Metla
© Metla/Kalle Eerikäinen
Kuolleen puuaineksen lisääminen, Koli/Laskettelurinteet

Osahanke 6 (Toimenpide C.2): Lahopuun lisääminen

Osahankkeessa 6 (toimenpide C.2) käynnistetään LIFE to Koli -hankkeessa laadittavan ennallistamissuunnitelman (toimenpide A.2) käytännön toteutus. Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä tähdätään luontotyypin "Boreaalinen luonnonmetsä (9010)" suojelutason kohottamiseen lisäämällä luontotyyppiin ja sen viiteen alatyyppiin lukeutuvien metsien (kuusi-, mänty- ja lehtipuuvaltaiset metsät sekä havupuusekametsät ja sekametsät) pinta-alaosuutta ennallistamisen keinoin. Tavoitteeseen pyritään tuottamalla pienaukkoja ja suorittamalla sekä lahopuun että palaneen puun lisäystoimia Kolin kansallispuiston Natura 2000 -alueen entisissä kivennäismaiden talousmetsissä. Puita vaurioittamalla pyritään lisäämään alueen entisissä talousmetsissä vähäisenä esiintyvän kuolleen pysty- ja maapuun määrää. Luontaisen uudistumisen edesauttamiseksi toteutettavien metsien pienaukottamisten tavoitteena on luonnonmetsille tyypillisten rakennepiirteiden kuten kerroksellisuuden eli puuston eri-kokoisuuden ja muiden ominaisuuksien kuten eri-ikäisyyden lisääminen. Pienaukottamismenetelminä kysymykseen tulevat puuryhmien maahan kaato ja pystyyn kaulaaminen, joissa samalla tuotetaan lahopuuksi aikanaan muuttuvaa kuollutta pysty- ja maapuuta.

Hankkeen aikana toteutettavien kivennäismaiden talousmetsien ennallistamiskäsittelyjen pinta-alatavoite on 100 hehtaaria. Voimakkuudeltaan ja vaikutusalaltaan vaihtelevien polttokäsittelyjen (esim. pienaukkojen polttokäsittelyt, puiden pystypoltot, kulotus) tavoitepinta-ala on 30 hehtaaria, muiden lahopuun lisäyskäsittelyjen (maahankaato ja kuolleen pystypuun tuottaminen kaulaamalla) pinta-alatavoitteen ollessa 70 hehtaaria. Lahopuun ja palaneen puun määrällinen minimitavoite kaikilla käsittelykohteilla on 10 m3/ha, minkä lisäksi vähintään 50 hehtaarilla lahopuun määrän tulisi käsittelyjen jälkeen olla keskimäärin 25 m3/ha. Palaneen puun ja lahopuun lisäystoimia toteutetaan osahankkeen "Lahopuun lisääminen" lisäksi osahankkeissa "Kaskeaminen", "Lehtojen hoito" ja "Soiden ennallistaminen".

Kuva: Metsän polttokäsittely, Koli/Peiponpelto Kuvaaja: Ville Järvinen  Metla

© Metla/Kalle Eerikäinen
Metsän polttokäsittely, Koli/Peiponpelto

LIFE-hankkeessa vuosina 2003-2006 toteutetut ennallistamistoimet:

up

Kuva: tikankontti © Metla/Erkki Oksanen
© Metla/Erkki Oksanen

Osahanke 7 (Toimenpide C.3): Lehtojen hoito

Natura 2000 -luontotyyppiin "Boreaaliset lehdot (9050)" lukeutuvien lehtometsien hoitamiseksi ja säilymisen turvaamiseksi aloitetaan osahankkeessa 4 (Toimenpide A.4) laaditun Kolin kansallispuiston Natura 2000 -suojelualueen lehtojen hoitosuunnitelman toteuttaminen. Hankkeen aikana tullaan käsittelemään ennallistamis- ja hoitotoimin 5 hehtaaria lehtometsiä. Lehdoista poistetaan uhanalaisten ja direktiivilajien selviytymistä uhkaava puusto, joka koostuu pääasiassa alikasvos- ja viljelykuusista. Puiden käsittelyssä käytettäviä menetelmiä ovat puiden kaato ja poiskuljetus sekä kaulaaminen, jonka avulla voidaan lisätä lahopuun määrää kohteilla.

LIFE-hankkeessa vuosina 2003-2006 toteutetut luonnonhoitotoimet:

up

Kuva:  Ojapato Koli/Ikolanaho/kuvio_980  Kuvaaja: Kalle Eerikäinen (c) Metla
© Metla/Kalle Eerikäinen
Padottu oja, Koli/Ikolanaho

Osahanke 8 (Toimenpide C.4): Soiden ennallistaminen

Natura 2000 -suojelualueella sijaitsevat soiden ennallistamiskohteet on valittu ennallistamissuunnitelmassa (toimenpide A.2) lueteltujen ennallistamista tarvitsevien ja ennallistettavaksi soveltuvien kohteiden joukosta. LIFE to Koli -hankkeen puitteissa luonnontilaistumisprosessiin saatettavien ojitusalueiden ennallistamisen tavoitteena on lisätä Natura 2000 -luontotyypin "Puustoiset suot (91D0)" pinta-alaa 25 hehtaarilla. Estämällä ojien purkausveden poisvirtaus pyritään nostamaan suon pohjaveden pinta ennen ojitusta vallinneelle eli luontaiselle tasolle. Ojien virtauksen säätelyyn Kolin kansallispuistossa soveltuvat esim. puusta tai kivistä rakennetut padot, minkä lisäksi tuoreilla ojituskohteilla ojia voidaan täyttää niiden varsilla olevilla ojamailla.

Pohjaveden pinnan kohoamisen oletetaan lisäävän puiden kuolemista, mikä nopeuttaa lahopuun muodostumista soiden ennallistamiskohteille. Luontaisesti vähäravinteisten soiden tapauksessa kysymykseen tulee myös ojittamisen seurauksena syntyneen puusto-osan eli kasvulisän poistaminen ojitusalueelta, millä pyritään ehkäisemään puuaineksen lahoamisesta seuraava suon perusravinnetason kohoaminen.

LIFE-hankkeessa vuosina 2003-2006 toteutetut ennallistamistoimet:

up

Kuva: Makranaho © Metla/Erkki Oksanen
© Metla/Erkki Oksanen

Osahanke 9 (Toimenpide D.1): Niittyjen hoito

Kolin kansallispuiston Natura 2000 -alueen niittyjen hoitoa jatketaan osahankkeessa 3 (toimenpide A.3) ajantasaistettavan niittyjen hoitosuunnitelman mukaisesti. Hankkeen käynnistyessä jatkuvan hoidon piirissä olevien niittyjen ja ahojen pinta-ala oli 25 hehtaaria. Hankkeen aikana hoitotoimet on tarkoitus ulottaa suunnitelman osoittamille, aiemmin hoitoa vailla olleille kohteille, joiden pinta-alatavoite on 5 hehtaaria. Toistaiseksi hoitamattomien kohteiden uhkana ovat niitty- ja ahokasvillisuuden taantuminen ja metsittyminen. Niittyjen kasvillisuutta ja hyönteisiä vaarantava puusto poistetaan vaiheittain. Myös korkeaa heinää, arvokkaita kukkakasveja ja perennoja haittaavat pensaat poistetaan suotuisana aikana, minkä lisäksi vähäravinteisia kasvupaikkoja edustavien niittyjen ravinteisuutta pyritään säätelemään korjaamalla pois niitetyt kasvinosat.

LIFE-hankkeessa vuosina 2003-2006 toteutetut luonnonhoitotoimet:

up

Kuva: Vaaralehtojen polku  Kuvaaja: Kalle Eerikäinen  © Metla
© Metla/Kalle Eerikäinen
Vaaralehtojen polku

Osahanke 10 (Toimenpide E.1): Ympäristökasvatuksen toteuttaminen

Kolin kansallispuiston ympäristökasvatuksellisten toimintojen kehittämiseksi ja LIFE to Koli -hankkeen puitteissa toteutettavien ennallistamistoimenpiteiden esittelemiseksi puiston Natura 2000 -alueelle rakennetaan kolme teemapolkua. Luontopolut tehdään pysäköintipaikoilta lähteviksi rengasreiteiksi ja ne kohdennetaan monipuoliselle asiakaskunnalle painottaen erityisesti koulujen tarpeita.

Kunkin reitin varteen pystytetään 10-15 polun teemaan liittyvää ja piirroksin kuvitettua kohdeopastetta, joiden sisältö toteutetaan suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Opasteet ja esitteet painetaan ja niiden layout valmistetaan tilaustyönä paikallisten grafiikan alan yritysten toimintana. Hankkeen myöhemmässä vaiheessa teemapolulle valmistetaan esitekansiot, jotka sisältävät kuhunkin teemaan liittyvän taustamuistion, opettajan ohjeet ja oppilaan tehtävävihkon. Esitekansioita painetaan 300 kpl/reitti ja niitä käytetään ilmaisjakeluna aineiston pedagogisessa testauksessa.

up

 

Osahanke 11 (Toimenpide E.2): Hankkeen www-sivujen tuottaminen ja ylläpitäminen

Kolin kansallispuiston Natura 2000 -alueen perusteena olevia luontoarvoja, alueen hoidon perusteita sekä LIFE to Koli -hankkeen käytännön toteutusta ja edistymistä esitellään internetissä Kolin kansallispuiston omille sivustoille yhteydessä olevilla hankkeen www-sivuilla. Www-sivujen materiaali (teksti, kuvat ja kartat) tulee sisältämään myös hankkeen pääasialliset tulokset toimintaraporttien ja yhteenvetojen muodossa. Sivujen kautta on mahdollista antaa palautetta ja esittää kysymyksiä hankkeesta vastuussa oleville henkilöille. Erillishankkeet esitellään sivustoilla sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa.

up

 

Osahanke 12 (Toimenpide E.3): Natura-mallialueet

Osahankkeen tehtävänä on muodostaa Natura-mallialueiden verkosto, joka koostuu LIFE to Koli -hankkeen tuottamien ennallistamis- ja hoitosuunnitelmien mukaan käsitellyistä kohteista. Kaskialueista, viljelymetsien ja soiden ennallistamiskohteista sekä lehtojen ja niittyjen hoitokohteista muodostetaan havainnollisia ja monipuolisia koulutusohjelmakokonaisuuksia. Havaintokohteet valitaan ennallistamis- ja luonnonhoitohankkeiden (toimenpiteet C.1-C.4 ja D.1) ja ennallistamisvaikutusten seurantahankkeen (toimenpide F.2) toteutuksen aikana. Eri käsittelyt ja niiden vaikuttavuus dokumentoidaan ja havainnoista muokattu koulutusaineisto (opaskirjat ja maasto-opasteiden sisällöt) valmistetaan osana tätä osahanketta.

Opaskirjat (3 kpl) käsittelevät kaskeamista, viljelymetsien ennallistamista ja niittyjen hoitoa. Kirjat ovat kuvitettuja ja niihin liittyy kohdealuetta esittävä kartta. Kirjojen sisältö koostuu kunkin teeman ekologisten perusteiden esittelystä, käytännön toimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksen järjestämisestä. Aiheita käsitellään Hoidon vaikutusten seuranta -osahankkeessa (toimenpide F.2) kerättyyn ja raportoituun tutkimus- ja seurantatietoon tukeutuen ja painottaen seikkoja, jotka ovat metsä- ja luonnonhoitoalan asiantuntijoiden ja ammattilaisten kannalta olennaisia.

Opaskirjojen laatimisen lisäksi osahankkeessa tuotetaan maasto-opasteiden sisällöt. Maasto-opasteet toimivat suunnittelun, hoitotoimenpiteiden ja näiden seurannan toimenpideketjun eri vaiheita kuvaavina esittelytauluina ja niiden on tarkoitus edesauttaa asiantuntijoiden ja luonnonhoitoa opiskelevien erikoisryhmien tutustumista hankeen toimintaan ja tuloksiin maastossa. Maasto-opasteiden rakenteet ja graafinen viimeistely tehdään osahankkeessa 10 (toimenpide E.1). Mallialueopasteet ovat käytettävissä

up

 

Osahanke 13 (Toimenpide E.4): Yleistajuisen raportin laatiminen "Layman's report"

Osahankkeessa laaditaan hankkeen muissa osioissa koottuihin aineistoihin ja hallintoasiakirjojen tietoihin perustuva yleistajuinen raportti "Layman´s report". Raportti kuvaa hankkeen eri toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen pääkohdat, keskeiset saavutukset ja arvioi saatujen tulosten merkittävyyden Natura 2000 -suojeluohjelman yleisen toteutuksen ja LIFE-ohjelman kannalta. 5-10 sivua pitkä raportti tuotetaan sekä paperiversiona että sähköisessä muodossa. Raportti julkaistaan suomen-, englannin- ja ranskankielisenä.

up

 

Osahanke 14 (Toimenpide F.1): Projektiorganisaatio

Hankkeen organisaation muodostavat ohjausryhmä, projektiryhmä, toteuttava henkilöstö sekä ulkopuoliset asiantuntijat. Ohjausryhmä koostuu yhteistyökumppaneiden eli Metsäntutkimuslaitoksen, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Joensuun yliopiston edustajista. Ohjausryhmään on kutsuttu asiantuntijaksi myös Metsähallituksen Metsä LIFE -hankeen edustaja. Ohjausryhmä on hankkeen korkein päättävä elin ja sen kutsuu koolle Metsäntutkimuslaitos.

Hankkeen projektiryhmän muodostavat hankkeen johtaja, koordinaattori ja toimistosihteeri, jotka kuuluvat Metsäntutkimuslaitoksen vakituisessa työsuhteessa olevaan henkilöstöön, sekä määräaikainen suunnittelija. Toteuttavan henkilöstön muodostaa yhteistyökumppaneiden projektihenkilöstö (tutkijat ja suunnittelijat) ja käytännön työn toteuttava henkilöstö, joista osa on Metsäntutkimuslaitoksen vakituisessa työsuhteessa olevaa henkilöstöä. Suunnitelmien laadintaan liittyvissä erityiskysymyksissä ja asiantuntijalausuntoja vaativissa tehtävissä yhteistyötahoja ovat Metsäntutkimuslaitoksen muut alueyksiköt, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja Joensuun yliopisto sekä edellä mainittujen organisaatioiden asiantuntijat ja tutkijat, joita voidaan tapauskohtaisesti palkata hankkeen palvelukseen ulkopuolisina, oman alansa asiantuntijoina.

Tärkeä osa hankeen toimintaa on yhteistyön tekeminen vastaavien suomalaisten LIFE-Luonto -hankkeiden kanssa. Tällaisia ovat muiden muassa:

  • Pohjois-Karjalan lehdot, tikkametsät ja luonnonmetsät -hanke (lehtojen ennallistaminen),
  • Evo - eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke (viljelymetsien ennallistaminen ja ympäristökasvatus)
    sekä käynnistymässä olevat hankkeet
  • "Boreaalisten metsien ja puustoisten soiden ennallistaminen" ja
  • "Karjalan suot ja ikimetsät, helmiä luonnonhistorian ketjussa".

up

 

Osahanke 15 (Toimenpide F.2): Hoidon vaikutusten seuranta

Osahankkeessa (Toimenpide F.2) suoritetaan hoidon toteutuksen seurantaa ja ennallistamistoimien teknisten ja ekologisten vaikutusten analysointia sekä mallikohteiden valintaa. Seuranta sisältää eri tavoin käsiteltyjen ennallistamis- ja hoitokohteiden toteutuksen dokumentoinnin sisältäen eri työvaiheiden, olosuhteiden, välineiden, ajanmenekin ja kustannusten seurannan siten, että se täydentää esimerkiksi osahankkeissa 1 ja 2 (toimenpiteet A.1 ja A.2) ennen toimenpiteitä toteutettua käynnistettyä ekologisten vaikutusten seurantaa.

Osahanke tuottaa myös kolme tutkimusraporttia, jotka käsittelevät kaskeamiseen, metsä- ja suoluonnon ennallistamiseen sekä niittyjen hoitoon liittyviä teemoja. Laadittavat raportit ovat laajuudeltaan noin 50 sivua ja ne on tarkoitus painattaa Metsäntutkimuslaitoksen julkaisusarjassa.

up

 

Osahanke 16 (Toimenpide F.3): Tilintarkastus

Hankkeen kirjanpidon tarkastaa riippumaton tilintarkastaja, jonka tehtävänä on varmistaa, että hankkeen tilihallinto ja maksatukset ovat tapahtuneet sekä hyvän hallintotavan että EU:n säännösten, kansallisen lainsäädännön ja kirjanpitomääräysten mukaisesti. Tilintarkastaja tarkastaa kustannusselvitykset, jotka toimitetaan komissiolle loppuraportin yhteydessä. Hän varmistaa myös, että hankkeelle kohdennetut kustannukset noudattavat LIFE-luonto -hankkeita koskevia hallinnollisia vakiomääräyksiä.

up

Metsäntutkimuslaitos - linkki kotisivulle       Joensuun yliopisto - metsäntutkimus Pohjois-Karjalan ympäristökeskus
Pohjois-Karjalan
ympäristökeskus

Alkuun/Top Sivun alkuun/Top of page


Päivitetty: 02.06.2009 /AnNy Palaute/comments Metla