Tuhkan rakeistus Pohjois-Pohjanmaalla

Kuva: Metla

Tuhkat rakeiksi ja hyötykäyttöön

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuutta 38 % vuo­teen 2020 mennessä. Hallitus tukee tavoitteen toteutumista erilaisilla oh­jauskeinoilla ja niiden seurauksena biomassojen poltto lisääntyy, mikä lisää myös tuhkan määrää. Jotta bioenergian käytön lisääminen olisi mie­lekästä koko ketjun kannalta, myös tuhkien hyödyntämiselle pitäisi löy­tää kestävä ratkaisu.

Pelkästään Oulun seudun voimalaitoksissa syntyy vuosittain 100 000 ton­nia tuhkaa, joka on pääasiassa turpeen- ja puunpoltossa syntyvää seka­tuhkaa. Koko Suomessa tuhkaa syntyy arviolta 600 000 tonnia vuodessa. Vuonna 2008 tuhkasta päätyi kaatopaikoille 37 %, maara­kentamiseen 40 % ja esimerkiksi lannoitekäyttöön 23 %.

Jäteverolaki vauhdittaa tuhkan hyötykäyttöä

Vuoden 2011 alusta voimaan tullut jäteverolain uudistus märitteli voima­laitoksen lentotuhkan verolliseksi jakeeksi. Jäteveron käyt­töönoton tar­koitus on jätteiden synnyn vähentäminen ja syntyneen jätteen hyödyn­täminen.

Rakeistuslaitoksen puute hidasteena

Hyötykäytölle yksi este Pohjois-Pohjanmaalla on alueelta puuttuva rakeistuslaitos. Laatuvarmennettu ja rakeistettu tuhka voidaan käyttää edelleen lannoitteena ja löytää sille muita ympäristön kannalta kestäviä sekä taloudellisesti kannattavia käyttökohteita.

Tuhkapitoisten tuotteiden valmistamisen ja käytön kannalta haasteita aiheuttavat epävarmuus tuhkatuotteen  ympäristöturvallisuudesta ja käyttökelpoisuudesta, vallitseva lainsäädäntö ja raja-arvojen tarkoituk­senmukaisuus sekä tuotteiden tekninen käytettävyys ja markkinat. Myös tutkimustulosten tehokas hyödyntäminen vaatii työtä.