Tuhkan rakeistus Pohjois-Pohjanmaalla

Kuva: Metla

Tuhkat rakeiksi ja hyötykäyttöön

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuutta 38 % vuo­teen 2020 mennessä. Hallitus tukee tavoitteen toteutumista erilaisilla oh­jauskeinoilla ja niiden seurauksena biomassojen poltto lisääntyy, mikä lisää myös tuhkan määrää. Jotta bioenergian käytön lisääminen olisi mie­lekästä koko ketjun kannalta, myös tuhkien hyödyntämiselle pitäisi löy­tää kestävä ratkaisu.

Pelkästään Oulun seudun voimalaitoksissa syntyy vuosittain 100 000 ton­nia tuhkaa, joka on pääasiassa turpeen- ja puunpoltossa syntyvää seka­tuhkaa. Koko Suomessa tuhkaa syntyy arviolta 600 000 tonnia vuodessa. Vuonna 2008 tuhkasta päätyi kaatopaikoille 37 %, maara­kentamiseen 40 % ja esimerkiksi lannoitekäyttöön 23 %.

Jäteverolaki vauhdittaa tuhkan hyötykäyttöä

Vuoden 2011 alusta voimaan tullut jäteverolain uudistus märitteli voima­laitoksen lentotuhkan verolliseksi jakeeksi. Jäteveron käyt­töönoton tar­koitus on jätteiden synnyn vähentäminen ja syntyneen jätteen hyödyn­täminen.

Kaksi uutta tuhkan rakeistuslaitosta

Pohjois-Pohjanmaalla tuhkan hyötykäytölle yksi este on ollut rakeistuslaitoksen puuttuminen. Tuhkan rakeistus -hankkeessa selvitettiin rakeistuslaitoksen toimintaedellytyksiä Pohjois-Pohjanmaalla ja alueella onkin hankkeen aikana aloittanut toimintansa kaksi uutta tuhkan rakeistuslaitosta.

Laatuvarmennettu ja rakeistettu tuhka voidaan käyttää metsälannoitteena. Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti kohteita, jotka soveltuvat hyvin lannoitettavaksi rakeistetulla tuhkalla.