Metla Hanke 7215

IT-teknologia metsäpalvelussa

Kesto: 2006-2007   Asiasanat: asiakasarvo, informaatioteknologia, kustannustehokkuus, metsänhoitoyhdistys, metsäpalvelu
Tutkimusohjelma: Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on IT-sovellusten käytön tehostaminen metsänhoitoyhdistysten metsäpalvelussa.

Tavoitteena on:

• selvittää SilvaGis-ohjelmiston ja laajemmin paikkatietojärjestelmien (GIS), GPS:n ja eri ohjelmistojen käyttömahdollisuuksia operatiivisen toiminnan tehokkaassa tukemisessa
• tutkia ja edistää GIS:n, GPS:n ja eri ohjelmistojen kehittämistä ja käyttöönottoa
• tutkia ja edistää tiedonsiirtoa ja käsittelyä sekä metsänhoitoyhdistyksen sisällä että metsänhoitoyhdistyksen ja muiden organisaatioiden välillä.

Yleisenä tavoitteena on tehostaa yksityismetsien hyvää hoitoa ja puuntuotantoa, kehittää metsäpalvelua kustannustehokkaammaksi, edistää verkottunutta alan yrittäjyyttä sekä tukea tietojärjestelmien kehittämistä.

Tulokset

Tässä yhteydessä tietojärjestelmien tärkeimpänä ominaisuutena pidettiin sitä, että järjestelmään kerran tallennettu tieto on kaikkien sitä tarvitsevien toimijoiden saatavilla.

• toimihenkilöiden työajan vapautuminen tiedonsiirrosta muihin tehtäviin
• säästöt matkakustannuksissa
• tietojen varastoinnin helpottuminen
• joustavuuden lisääntyminen informaation vastaanottamisessa
• työkohteiden löytämisen helpottuminen ja virhemahdollisuuksien väheneminen

Asiakasarvon näkökulmasta informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) käytön koettiin kohottavan metsänhoitoyhdistyksen imagoa, parantavan palvelu- ja reagointikykyä, helpottavan ja monipuolistavan yhteydenpitoa asiakkaisiin sekä tuovan uusia mahdollisuuksia palveluiden markkinointiin ja metsänomistajien neuvontaan.

Hankkeen tulokset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan vaikeakäyttöisiksi koetut ohjelmistot johtavat helposti oikomiseen, virheisiin ja tehtävien tekemättä jättämiseen sekä heikentävät henkilöstön sitoutumista yhdessä sovittujen toimintamallien noudattamiseen.

ICT helpotti etenkin töiden organisointia, suunnittelua ja tiedon hakemista. Myös turhat maastokäynnit vähentyivät. Yleisesti ICT:n todettiin parantaneen työn tuottavuutta nopeuttamalla ja helpottamalla työntekoa sekä vähentämällä turhaa paperinpyöritystä – tietojenkäsittely oli nopeutunut ja tarkentunut sekä siinä tapahtuvien virheiden määrä vähentynyt.

Hyödyt työntekijöille

• Työaikaa vapautuu muihin tehtäviin ja matkakustannuksia säästyy - Sähköinen tiedonsiirto ei edellytä henkilökohtaista tapaamista.
• Tarvittavat tiedot ovat aina mukana työkohteella - Tiedot ovat tallessa työkoneen tietokoneella, eikä niitä voi unohtaa kotiin.
• Informaation vastaanottaminen ei vaadi työaikaa - Vastaanotto on auki myös kone-, huolto, ja siirtotyön aikana.
• Työkohteiden löytäminen helpottuu ja virheiden mahdollisuus vähenee - Paikallistuntemus ei ole rekrytoinnin edellytys.
• Siirtomatkat lyhenevät ja kustannukset laskevat - Kohteet löytyvät kerralla ja kone etsii lyhimmän reitin.
• Työtavat yhdenmukaistuvat ja parhaat käytännöt leviävät - Tietojärjestelmien käyttöönotto sitouttaa yhteisiin toimintamalleihin.

Hyödyt asiakkaille

• Imagon kohotus – ”Mhy oli nyt kehityksessä mukana, kun aiemmin oltiin metsäyhtiöitä jäljessä esim. karttaohjelmistojen osalta. Siistit, selkeät ja yhdenmukaiset tulosteet antavat asiakkaille luotettavan kuvan”.
• Palvelu- ja reagointikyvyn parantuminen – ”Tietotekniikka nopeuttaa palvelua, kun asiakasta koskevat tiedot löytyvät nopeasti ja luotettavasti”.
• Yhteydenpidon helpottuminen ja monipuolistuminen – ”Sähköposti helpottaa yhteydenpitoa ja sitä käytetään enenevässä määrin kommunikointiin esim. etämetsänomistajien, nuorten metsänomistajien, metsäkeskuksen ja metsäyhtiöiden kanssa.”
• Käyttökelpoisuus markkinointi- ja neuvontatyökaluna –”Karttaohjelma on hyvä ja havainnollinen työkalu selitettäessä asioita metsänomistajalle ja etsittäessä sopivia työkohteita.”
• Työn tehokkuuden ja joustavuuden lisääntyminen – ”Kannettavalla tietokoneella ja siihen asennetuilla ohjelmilla saa paperit valmiiksi metsänomistajan luona, eikä tarvitse jättää asioita roikkumaan.”

Hankkeen vetäjä: Harstela, Pertti

Muut tutkijat: Seppänen, Anne (2006-07)

Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute