Metla Hanke 7110

Näringsrika restprodukter i ett skogligt kretslopp

Kesto: 2002-2008 Asiasanat: jäteaine, kasvu ja tuotos, komposti, lannoitus, typpi
Tutkimushankeryhmä: Erillishankkeet 1 - Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta

Tavoitteet

Hankkeessa tutkitaan erilaisten typpeä sisältävien kompostoitujen jäteaineiden vaikutuksia metsiin yhdessä laajassa kenttäkokeessa. Lannoitusten hyötyä arvioidaan kasvulisäyksen muodossa ja mahdolliset haittavaikutukset selvitetään kartoittamalla raskasmetallien esiintymistä ja ravinteiden huuhtoutumista. Kokeessa on 4 kompostoitua jäteainetta vaihtelevilla typpiannoksilla 100-450 kg/ha. Vertailuna on lannoittamattomat koealat sekä tavallinen keinolanta 150 kg/ha typpeä.

Tulokset

2004 2005 2006

Tilanne 2004

Maaperän, vajoamisveden ja neulasten alkuaineita on seurattu vuosittain kerätyillä näytteillä. Kaksi kesää lannoituksesta näkyi selviä muutoksia maaperässä ja hiukan kohonneita typpi ym. pitoisuuksia vajovedessä. Kohonneista raskasmetallipitoisuuksista ei ollut mitään merkkejä maaperässä, sammalissa tai varvuissa. Yhden kasvukauden jälkeen oli vain hiukan kohonneita typpipitoisuuksia neulasissa. Neulasten typpi oli sellaisella tasolla, että ainoastaan tavallista keinolantaa saaneilla koealoilla on tässä vaiheessa voinut tapahtua kasvun paranemista. Jäteaineiden typpi on suureksi osaksi sitoutunut orgaaniseen muotoon ja vapautuu vasta vähitellen. Pinta-kasvillisuus oli jo selkeästi muuttunut reheväksi koealoilla, missä jäteaineiden typpiannos oli suurin.

Tilanne 2005

Tuloksia tarkasteltiin Vaasassa pidetyssä seminaarissa marraskuussa 2005. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin aiemmin. Nyt kolmen kasvukauden jälkeen oli kuitenkin selvästi kohonneita typpipitoisuuksia neulasissa. Niiden perusteella merkittävä kasvureaktio olisi jo odotettavissa keinolannoituttujen ruutujen lisäksi suurinta kompostimäärää saaduissa ruuduissa.
Lannoituksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia pidettiin edelleen suhteellisen pieninä, mutta toisaalta todettiin, että nyt pitoisuuksina tarkastellut typpi ym. ainemäärät pitää muuttaa absoluuttisiksi määriksi kg/ha lannoitteena, humuksessa ja vajovedessä, jotta ainevirta tulisi selkeämmäksi.

Pienen typpipitoisuuden takia lannoitemäärät olivat myös erittäin suuria ja siitä aiheutui ainakin lannoitusta seuraavana vuonna orgaanisen aineen huuhtoutumista kivennäismaakerroksiin. Sen seurauksena ravinteiden ja veden pidätyskyky paranee pitkällä aikavälillä, mikä on voi olla merkityllistä erityisesti silloin kun biomassan talteenotto on suurta (hakkuutähteet, kannot, kokopuu).

Vajoveden hiukan kohonneita nitraattipitoisuuksia pitää arvioida tarkemmin, koska nitrifikaatio on myös maaperää happamoittava prosessi.

Tilanne 2006

Puiden kasvureaktiot määritetään mikäli rahoitus järjestyy.

Hankkeen vetäjä: Karlsson, Kristian
Metsäntutkimuslaitos, Kannuksen toimipaikka, Silmäjärventie 2, 69100 KANNUS
Puhelin: 029 532 3413
Sähköpostiosoite: kristian.karlsson@metla.fi

Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute