Puuston rakenteen ja kehityksen seuranta

Häiriödynamiikkaan perustuvien pienipiirteisten menetelmien toimivuus sekä tutkimusalueiden puuston rakenteen ja dynamiikan vähittäinen muutos ovat hankkeen keskeisisiä tutkimuskohteita. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat:

• Minkälaisia metsärakenteita ja niiden kehityskulkuja luontaista häiriödynamiikkaa mukaileva metsänhoito tuottaa ja kuinka nämä eroavat toisaalta luonnonmetsien ja toisaalta talousmetsien vastaavista?
• Kuinka häiriödynamiikkaa mukaileva metsänhoito ylläpitää puuntuotannollista kestävyyttä ja taloudellista kannattavuutta?
• Kuinka häiriödynamiikkaa mukaileva metsänhoito ylläpitää metsien muita arvoja ja tuotteita?

Eri tavoin käsiteltyihin metsiköihin perustetaan pysyvien seurantakoealojen verkosto. Niiden puuston kehitystä ja uudistumista seurataan intensiivisin mittauksin. Samalla koealat muodostavat rungon muille tutkimuksille, joissa käytetään hyväksi tarkkoja, pitkäaikaisia puustotietoja.

Kokemukset ovat osoittaneet, että pienipiirteisiin käsittelyihin liittyvissä kokeissa tarvitaan intensiivisiä spatiaalisia mittauksia.

Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että puiden ja taimien sijainti toisiinsa nähden täytyy tuntea, jotta voidaan tutkia niiden vaikutusta toisiinsa. Esimerkiksi aukon reunapuut vaikuttavat taimien syntymiseen ja kasvuun ainakin 20 metrin etäisyydelle. Taimettuminen ja taimikon kehitys on siten hyvin erilaista pienaukkojen, osittaishakkuiden ja avohakkuissa syntyvien uudistusalojen eri osissa. Puut vaikuttavat myös toisiinsa valo- ja juuristokilpailun kautta, mikä on tärkeää tuntea tutkittaessa poiminta- ja harvennushakkuita.

Toiseksi taimien syntyminen ja eloonjääminen vaihtelee hyvin voimakkaasti olosuhteiden mukaan. Taimien kehitys on hidasta reunametsän ja ylispuuston vaikutuspiirissä. Taimia, alikasvoksia ja puita on siis seurattava pitkän aikaa, ennen kuin voidaan sanoa mitään varmaa uudistumisen onnistumisesta esimerkiksi poiminta- ja pienaukkohakkuissa.

Seuraava esimerkki pienaukkohakkuusta kertoo siitä millaisia koealoja hankkeessa tarvitaan.

Kaikki taimet (pituus 0,1 -5,0 m) mitataan 2 m leveillä taimikaistaleilla, jotka kulkevat koko pienaukon läpi ja vielä 10 metriä pystyyn jäävään puuston sisään asti. Taimikaistaleita on kaksi (pohjoinen-etelä, itä-länsi). Jokaisen taimen sijainti linjalla kartoitetaan (koordinaatit). Puusto (pituus yli 5 m) mitataan ja kartoitetaan vyöhykkeillä, jotka kattavat taimikaistaleiden ympärstön 10 metrin etäisyydelle asti. Perusmittaus tehdään hakkuun ja uudistamistoimien jälkeen. Mittaukset voidaan toistaa esim. 3-5 vuoden välein, jolloin saadaan tarkka tieto jokaisen puun ja taimen eloonjäämisestä ja kasvusta, sekä tiedot kaikista mittausten välisenä aikana syntyneistä taimista.