Lajistoseurannat

Tavoitteet

Lyhyellä tähtäimellä sillä, että erilaisia metsänkäsittelymalleja toteutetaan aluetasolla, ei ole vaikutuksia lajistoon. Tutkimuksen käsittelylohkot ovat lähtötilanteessa rakenteeltaan tavanomaista talousmetsää. Hakkuiden aikaansaamat muutokset lajistossa muutamien ensimmäisten vuosien jaksolla riippuvat lähes pelkästään metsikkötason käsittelystä sekä paikalla olevasta lajistosta. Maisematason vaikutukset lajistoon alkavat oletettavasti näkyä vasta parin ensimmäisen vuosikymmenen kuluessa

Tiettyjen käsittelyjen metsikkötason lajistovaikutusten seuranta muutamien vuosien tähtäimellä voi myös olla kiinnostavaa jos 1) toteutettavat käsittelyt poikkeavat selvästi aiemmissa koejärjestelyissä jo toteutetuista tai 2) talousmetsissä yleisesti käytetyistä käsittelyistä. Poimintahakkuun, pienaukkohakkuun ja osittaishakkuun vaikutuksista lajistoon on varsin vähän tietoja. Lisäksi käsittelyjen sekä metsikkötason että aluetason pitkän aikavälin vaikutusten seuranta edellyttää sitä, että koealueilta kerätään riittävä aineisto lajistosta lähtötilanteessa ennen käsittelyjä.

Hankkeen perustamisvaiheen (ensimmäinen 5 vuoden jakso) aikana tavoitteena on kerätä kokeilualueiden lajistosta riittävät aineistot pitkän aikavälin seurantaa varten. Samalla käynnistetään eri hakkuumenetelmien lajistovaikutusten seuranta. Erityisen kiinnostuksen kohteena on se, mitkä ovat hakkuussa poistettavan ja toisaalta säästettävän elävän ja kuolleen puuston määrän sekä uudistamisessa käytettävien pienaukkojen koon vaikutukset lajistoon.

Lajistoseurantojen toteutus

Tavoitteena on perustaa lähtötilanteessa ennen hakkuita riittävä määrä koealoja ensimmäisenä käsiteltäväksi tuleviin varttuneisiin kasvatusmetsiin ja uudistuskypsiin metsiin. Tutkimusalueista on 2009 mukana vain Isojärven alue. Talvikaudella 2009/2010 tutkimusalueelta hakattavista metsiköistä valittiin seurantaan 15 kuviota, jotka kaikki ovat lehtomaisen kankaan - tuoreen kankaan kuusivaltaisia metsiä, joko varttunutta kasvatusmetsää tai uudistuskypsää metsää. Varsinaisten käsittelykuvioiden lisäksi valittiin kolme sellaista kuusivaltaista luontokohdekuviota, jotka eivät tule lainkaan käsittelyyn, sekä tutkimusalueen ulkopuolelta kolme avohakkuuseen tulevaa kuviota. Yhteensä kuvioita, joissa lajistoseurantaa on tehty, on siis 21, ja näissä käsittelyn intensiteetti vaihtelee kokonaan käsittelemättömästä (poistetun puuston osuus 0 %) kokonaan avohakattuihin (poistetun puuston osuus yli 95 %).

Vuonna 2010 vastaava koejärjestely on tarkoitus aloittaa Ruunaan alueella, mutta siellä mäntyvaltaisissa metsissä. On odotettavissa, että käsittelyjen vaikutukset lajistoon mäntyvaltaisissa metsissä voivat poiketa huomattavastikin vaikutuksista kuusivaltaisissa metsissä.

Hakkuukäsittelyiden jälkeen lajistoseurantaa on tarkoitus jatkaa samoilla paikoilla ensimmäiset kolme vuotta ja sen jälkeen pidentää seurantaväliä (muutosten nopeudesta riippuen) aluksi kahteen tai kolmeen vuoteen ja sen jälkeen pidemmäksi.

Kovakuoriaislajiston seuranta

"Kovakuoriaislajiston seurannassa käytetään vapaasti riippuvia isoja ikkunapyydyksiä. Kullekin kuviolle ripustetaan yhteensä 10 ikkunapyydystä noin hehtaarin alueelle satunnaisiin kohtiin. Tulevien aukkojen paikkoja ei ennen hakkuuta tarvitse tietää, koska ikkunapyydykset pyytävät satunnaisesti metsikössä lenteleviä otuksia. (ks. kuva 1a )

Hakkuiden jälkeen pyydysten paikat metsikössä valitaan uudestaan siten, että puolet pyydyksistä kussakin metsikössä (5 pyydystä per metsikkö) asetetaan keskelle hakkuussa syntyneitä aukkoja ja toinen puoli pyydyksistä aukkojen väliin jäävään hakkaamattomaan metsään. Tällä tavoin pyydykset tuottavat sekä kuvan keskimääräisestä lajistosta metsikössä että tuottavat myös tietoa lajiston muuttumisesta eri kokoisissa aukoissa ja lajiston säilymisestä välialueilla, kun hakkuun intensiteetti vaihtelee. (ks. kuva 1b)

Kasvilajiston seuranta

Kasvillisuuden seurantaa varten perustetaan kullekin kuviolle kaksi kasvillisuuden seuranta-alaa, joista toinen sijoitetaan tulevan aukon kohdalle, toinen kuvion säästettävään osaan. Kasvillisuusinventoinnit tehdään samoilla menetelmillä, kuin mitä on käytetty VMI:n pysyvien koealojen kasvillisuusinventoinneissa. Kasvillisuuskoeala muodostuu säteeltään 11,28 metrin (400 m²) ympyrästä, jonka sisään perustetaan systemaattisesti neljä 2 m² kasvipeiteruutua. Ruuduilta arvioidaan kasvilajeittaiset peittävyydet kaikista pohja- ja kenttäkerroksen kasvilajeista (putkilokasvit ja sammalet). Koko 400 m 2 ympyräkoealalta inventoidaan lisäksi koealalla esiintyvät putkilokasvit ilman peittävyysarviointia. (kuvat 1a ja 1b )

Kääpälajiston seuranta

Kääpälajiston seurantaa varten kullekin kuviolle perustetaan 100 x 20 metrin (0,2 hehtaarin) kaistan muotoinen koeala satunnaiseen suuntaan. Koealalta inventoidaan kaikki vähintään 5 cm läpimittaiset ja vähintään 1,3 metrin mittaiset lahopuukappaleet sekä hakkuukannot ja niillä kasvavat käävät. Tämän lisäksi inventoidaan koealan ulkopuolelle jäävältä kuviolta kaikki vähintään 15 cm läpimittaiset ja 1,3 metrin mittaiset lahopuukappaleet ja niillä kasvavat käävät. Koska kuviot ovat varsin erikokoisia, noin hehtaarista kymmeneen hehtaariin, suurimmilla kuvioilla inventoitiin vain osa kuviosta eli noin 2 ha alue. Kääpäinventoinnit tehdään syksyllä syys-marraskuun aikana. (kuva)

Kaikki inventoidulla kuviolla olevat järeät, vähintään 15 cm läpimittaiset lahopuut numeroidaan ja niiden sijainti mitataan GPS :n avulla. Ennen hakkuuta olemassa olleet ja hakkuussa syntyneet kuolleet puut pystytään siten löytämään ja tunnistamaan, ja yksittäisten lahopuiden kääpälajistoa pystytään seuraamaan hakkuiden jälkeen.

Esimerkki lajistoseurannan toteuttamisesta pienukkohakkuukuviolla ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen.

Kuva 1a: ennen hakkuuta	Kuva 1b: hakkuun jälkeen
Pienaukkohakkuu, näytteenotto ennen hakkuuta 2009 siniset ympyrät: kasvillisuuskoealat, punaiset ristit: ikkunapyydykset, vaaleanoranssi suorakaide: kääpäkoealat)	Pienaukkohakkuu, näytteenotto ennen hakkuuta 2010( siniset ympyrät: kasvillisuuskoealat, punaiset ristit: ikkunapyydykset vaaleanoranssi suorakaide: kääpäkoealat)