SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
 

Poiminta- ja pienaukkohakkuun käytön mahdollisuudet sekä vaikutukset
puuntuotantoon ja metsikön kasvatuksen kannattavuuteen

Sivukartta | Haku

Tutkimustuloksia

Taimilla suuri vaurioitumisriski poimintahakkuissa

Tutkimuksen kohteena oli taimien (0,5-2,5 m) vaurioituminen eri-ikäisrakenteisten kuusivaltaisten metsiköitten koneellisessa poimintahakkuussa. Kolme Suonenjoen Kaupinharjussa sijaitsevaa metsikköä hakattiin kevättalvella 2007. Korjuukoneina olivat keskikokoinen hakkuukone ja kuormatraktori. Poimintahakkuissa hehtaarikohtainen poistuma oli 96-122 m3, 32-41 % pohjapinta-alasta.

 
Kuva: Metla/Juhani Korhonen  

Ennen hakkuutta taimikokoa suuremmat puut mitattiin ja kartoitettiin, taimet mitattiin 10 m2 ympyräkoealoilta. Koeala- ja linjaväli olivat 7,07 m. Poistettavat puut valittiin leimausohjelmalla ja merkittiin etukäteen. Hakkuussa hyödynnettiin pääosin aiemmissa hakkuissa avattuja ajouria; uusia uria avattiin vain vähän. Ajouria ei kuitenkaan hyödynnetty puiden kaadossa, vaan puut kaadettiin palstalle. Hakkuukone pysäytettiin hetkeksi jokaisen puun jälkeen puun käsittelylle altistuneiden taimikoealojen toteamiseksi. Kaatamalla puut palstalle taimikoealojen todellinen altistuminen puiden käsittelylle saatiin selville. Tutkimuksen tavoitteena oli taimien vaurioitumisen mallintaminen. Tämän vuoksi vaurioituneiden taimien prosenttiosuuksiin ei pidä kiinnittää liikaa huomiota, vaan taimien vaurioitumista kannattaa lähestyä mallien kautta.

 
  Taimen vaurioitumisen todennäköisyys riiippuu taimen lähialueen poistumasta ja taimen etäisyydestä ajourasta

Tutkimusleimikoilla vaurioitui 17,6, 29,8 ja 61,0 % taimista latvan katkeaminen ollessa yleisin vauriotyyppi. Vaurioitumiseen vaikuttavia tekijöitä selvitettiin logistisilla regressiomalleilla. Vaurioitumista selittivät taimen etäisyys ajourasta, taimen pituus, poistuman pohjapinta-ala 25 metrin etäisyydellä taimesta ja taimen etäisyys lähimpään jäävään puuhun. Hakkuutyö kulminoituu lähelle ajouria, ja siellä sijaitsevat taimet ovat vaarassa jäädä koneiden, hakkuutähteiden ja pölkkyjen alle. Tutkimuksen tulokset olivat loogisia ja samansuuntaisia aiempien pohjoismaisten tutkimustulosten kanssa.

Poimintahakkuissa tyypillisellä poistumalla noin kolmannes taimista vaurioituu. Vaurioituneista taimista noin kolmannes säilyy kasvatuskelpoisina. Vauriomäärät ovat suuria, mutta ratkaisevampaa on kuitenkin, millainen määrä taimia jää jäljelle ja miten ne jakautuvat metsiköissä. Eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä taimia on paikoittain yltäkylläisesti, paikoittain hyvin niukasti. Tutkimusleimikoissa noin 60 % taimikoealoista oli tyhjiä ennen hakkuuta, ja hakkuun jälkeen tyhjien koealojen osuus oli lähes 70 %.

Hakkuutyössä puun kaato ja karsinta ovat taimien vaurioitumisen kannalta kriittiset työvaiheet. Jos poimintahakkuut yleistyvät, taimien vaurioitumista voidaan vähentää työmenetelmiä kehittämällä ja koneita räätälöimällä. Puun kaadon nykyistäkin parempi hallinta olisi tällöin hakkuukoneiden ensimmäinen kehittämiskohde.

Julkaisu: Surakka, H., Sirén, M., Heikkinen, J. & Valkonen, S. 2011. Damage to saplings in mechanized selection cutting in uneven-aged Norway spruce stands. Scandinavian Journal of Forest Research 26(3): 232-244.

  Päivitetty: 12.07.2011 /SJor | Copyright Metla | Palaute