SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
 

Poiminta- ja pienaukkohakkuun käytön mahdollisuudet sekä vaikutukset
puuntuotantoon ja metsikön kasvatuksen kannattavuuteen

Sivukartta | Haku

Lisätietoa tutkimushankkeen tavoitteista

Tutkimusten runko ja synteesin tärkein työkalu on Motti-ohjelmiston sovelluksena kehitteillä olevan ErikaMotti. Sen avulla voidaan kuvata monipuolisesti tasa- ja eri-ikäisiä metsiköitä sekä erilaisia spatiaalisia metsikkörakenteita. Ohjelmiston eri-ikäiskuusikoihin soveltuvalla ensimmäisellä versiolla on toistaiseksi voitu tehdä vasta testauksia ja alustavia laskelmia laadinta-aineiston metsiköissä. Ohjelmiston biologisia malleja kehitetään yhteistyössä hankkeen 3452 kanssa.

Poiminta- ja pienaukkohakkuiden koneellisen puunkorjuun tutkimuksissa selvitetään sellaisten käsittely- ja työmenetelmien perusteet, joissa yhdistyvät kohtuulliset kustannukset ja hyvä korjuujälki. Tulosten perusteella arvioidaan, miten eri olosuhteissa voidaan tarkoituksen-mukaisesti yhdistää käsittelyjen voimakkuus ja toistuvuus, pienipiirteisiin käsittelyihin soveltuva työtekniikka, korjuuajankohta ja -olosuhteet, ja miten koneenkuljettajien ohjeistusta ja koulutusta pitäisi kehittää.

Hankkeessa kehitetään mallit ja menetelmät koneellisen puunkorjuun korjuujäljen ja korjuuvaurioiden sekä korjuukustannusten arvioimiseksi.

Lahottajatutkimusten päätavoitteena on kartoittaa juurikäävän ja muiden lahottajasienten leviämistä edistävät riskitekijät kuusikoiden poiminta- ja pienaukkohakkuissa ja niiden yhteys puustovaurioihin. Tulosten perusteella kehitetään keinoja tuhojen pienentämiseksi.

Mallien antamien tulosten luotettavuus keskeisissä sovelluskohteissa pyritään varmistamaan niin, että laskelmien perusteella tehtäviä johtopäätöksiä voidaan soveltaa käytäntöön. Malleihin ja tutkimus-tuloksiin liittyvä epävarmuus ja sen merkitys käytännön toiminnassa arvioidaan. Mallit laaditaan ja ne testataan empiirisillä tutkimusaineistoilla. Malleissa kuvattujen biologisten ilmiöiden (puiden syntyminen, kuolleisuus, kasvu, kilpailu) taustatekijöiden kestokoedatalla tehtävillä analyyseillä pyritään varmistamaan tulosten realistisuus ja kehittämään em. aihepiirin tutkimus- ja laskentamenetelmiä myös tulevaisuutta varten. Malleja ja ohjelmistoja käytetään erilaisten käsittelyvaihtoehtojen analysointiin ja mahdollisten toimintasuositusten tekoon synteesin ja vertailulaskelmien avulla. Ohjelmistoista pyritään kehittämään sovelluksia, joiden avulla metsänomistajat ja muut päätöksentekijät voisivat tarkastella käsittelyvaihtoehtoja ja niiden seurauksia yleisiä toimenpidesuosituksia spesifisemmällä tasolla.

Hankkeen empiiriset aineistot koostuvat Metlan ERIKA-koealoista. Merkittävän lisän tähän antavat MONTA-tutkimuksen (Kaila 1998) kokeet kuusikoiden päätehakkuualoilla, jotka ovat olleet käynnissä 10 vuotta. Noin lyhyt jakso ei riitä päätelmien tekemiseen siitä, millaiset pienaukko- ja poimintahakkuiden seuraukset olisivat pitkällä aikavälillä (tavallinen kiertoaika). Tavoitteena on pystyä ErikaMottia hyödyntäen tuottamaan alustavat arviot em. hakkuiden puuntuotannon tasosta ja taloudellisesta kannattavuudesta tavalliseen metsänhoitoon verrattuna.

Tämän hankkeen yhtenä tarkoituksena on tukea valmisteltavana olevan yhteishankkeen "Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit" suunnittelua ja mahdollista toteutusta. Yksi keskeinen konkreettinen tavoite on pystyä ennustamaan perustettavien koealueiden metsiköiden kehitystä tärkeimmissä käsittely-vaihtoehdoissa ErikaMotista kehitettävillä sovelluksilla.

  Päivitetty: 12.07.2011 /SJor | Copyright Metla | Palaute