Metla Hanke 3486

Suometsien ravinnetalous ja lannoitusvaikutukset

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 2008-2011   Asiasanat: puuston kasvu, Turvemaa, ilmastovyöhyke , lannoitus, ojitus, ravinnepuutokset, ravinnetila
Tutkimusohjelma: Suometsätalous

Tavoitteet

Hankkeessa tutkitaan puiden ravinnetaloutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä metsäojitusalueiden männiköissä ja kuusikoissa. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat ravinnetilan vaihtelu eri kasvupaikoilla pitkän aikavälin puustonkasvatuksessa ja lannoituksen puustovaikutukset. Työssä selvitetään kasvukauden lämpöolojen ja niissä tapahtuvien muutosten merkitystä turpeen maatumiseen, ravinnekiertoon ja puuston kasvukykyyn.

Tulokset

Vuonna 2009 selvitetään turpeen typpipitoisuutta ja hajoamista sekä turpeen typen vaikutusta neulasten biomassaan. Turpeen kokonaistyppipitoisuus kohoaa suoraviivaisesti lämpösumman kasvaessa. Myös turpeen maatuneisuus kohoaa aina lämpösummaan 1029 dd. asti, mutta laskee hieman sitä suuremmissa lämpösummissa.

Jos lämpösumma nousee keskimäärin 100 dd. (noin 1º C:n nousu vuoden keskilämpötilassa) männyn kasvuun on riittävästi typpeä 100 km pohjoisemmana kuin nyt, koska turpeen maatuminen ja typen mineralisaatio paranevat ajan myötä.

Vuonna 2009 selvitetään suopuiden ulkoisten ravinnepuutosoireiden, neulasten värisävyjen sekä ravinne-, klorofylli- ja karoteenipitoisuuksien välisiä riippuvuussuhteita. Hankkeessa selvitetään myös turvemaamänniköiden ravinnetilan vaihteluun vaikuttavia kasvupaikka- ja ympäristötekijöitä (sijainti, kasvupaikka, ilmasto-olot) Kivennäismaan lisäys nopeuttaa puuston kasvua ja parantaa neulasten fosfori- ja kaliumpitoisuuksia. Kokopuukorjuu, harvennustavasta riippumatta ei vaikuta haitallisesti puiden ravinnetilaan tai jäljelle jäävien puiden kasvuun.

Vuonna 2009 tehdään täydennetty puustomittaus ja kehitetään ravinneanalyysitietokantoja lannoituksen vaikutuksen mallintamiseksi ja lannoitusreaktioon vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi.

Alustavat tulokset osoittavat, että