Metsien ympäristö- ja virkistyspalvelujen
aluetalous, arvottaminen ja elinkeinoedellytykset

Kuva: Jouni Hyvärinen

Hankkeessa on tutkittu metsien tuottamiin ympäristö- ja virkistyspalve­luihin liittyviä taloudellisia kysymyksiä useista toisiaan täydentävistä näkökulmista. Osahankkeet ovat tuottaneet tietoa luonnon matkailu­käytön paikallistaloudellisista vaikutuksista, suojelu- ja retkeilyalueiden maksuttomien virkistyspalvelujen ja kaupunkiviheralueiden rahassa mitatuista hyvinvointivaikutuksista sekä ympäristöpalvelumarkkinoiden kehittämismahdollisuuksista.

Tutkimus on tehty kolmessa osahankkeessa:

• Kansallispuistojen matkailukäytön paikallistaloudelliset vaikutukset
• Metsien taloudellinen arvo virkistyskäytössä ja osana asuinympäristöä
• Metsien ympäristöpalvelujen markkinat ja luontopalveluyrittäjyys

Vaikutusten arviointi ja virkistyshyötyjen arvottaminen pohjana käyttömuotojen yhteensovittamiselle ja markkinoiden luomiselle

Luontomatkailun ja virkistyskäytön paikallistaloudellisten vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan näihin liittyvän markkinatoiminnan laajuutta ja maksuvirtoja. Paikallistalouden näkökulmasta mielenkiinnon kohteena ovat kävijöiden rahankäytöstä lähialueella syntyvät tulo- ja työllisyys­vaikutukset sekä näiden merkitys aluetalouden kehitykselle.

Markkinattomien hyötyjen arvottamisen lähtökohtana on markkina-arvoa laajempi taloudellisen arvon käsite. Rahamääräisen mittaamisen tavoit­teena on virkistyskäytön ja muiden markkinattomien hyötyjen yhteis­mitallistaminen markkinahyötyjen kanssa, jotta myös ne voitaisiin ottaa huomioon päätöksenteossa.

Ympäristöpalvelujen markkinoiden tutkimus lähtee tarpeesta kehittää ympäristöhyötyjen tuotannon turvaamiseksi kustannustehokkaita ja samalla uusia elinkeinomahdollisuuksia luovia ohjauskeinoja. Viime aikoina tällaisena keinona on tutkittu erityisesti toimivien markkina­mekanismien luomista aikaisemmin markkinattomille hyödyille. Tässä arvottamistutkimuksen tuottama tieto palvelujen käyttäjien maksu­halukkuudesta voi toimia yhtenä lähtökohtana.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää metsä- ja ympäristö­politiikan, suojelu- ja retkeilyalueiden hoidon ja kaupunkien maankäytön suunnittelussa sekä luontoyrittäjyyden edellytysten kehittämisessä. Elinkeinotoiminnan kannalta merkittävä tavoite on toimivan maisema- ja virkistysarvokaupan mallin kehittäminen. Keskeisenä tutkimuksellisena tavoitteena on käytettyjen arvottamis- ja arviointimenetelmien kehittäminen.