Kansallispuistojen matkailukäytön paikallistaloudelliset vaikutukset

Tutkimuksen tavoitteet

Osahankkeessa on tutkittu kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden matkailu- ja virkistyskäytön tulo- ja työllisyysvaikutuksia sekä merkitystä lähialueen taloudelle panos-tuotosmenetelmillä. Vaikutusten suuruutta kuvaavien tulosten lisäksi on kehitetty menetelmän sovellettavuutta luontomatkailun paikallistaloudellisten vaikutusten arvioinnin tarkentamiseksi.

Luontomatkailusta toivotaan apua maaseudun taloudelle. On kuitenkin epäselvää, miten suuri vaikutus esimerkiksi kansallispuistojen virkistys- ja matkailukäytöllä on ympäröivän alueen talouteen ja työllisyyteen. Matkailun paikallistaloudellisia vaikutuksia on voitava arvioida luotettavasti, jotta matkailun mahdollisuuksista maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä saadaan realistinen kuva. Keskeiseksi tutkimustarpeeksi todettiin riittävän luotettavan ja Suomen oloihin sopivan arviointimenetelmän kehittäminen.

Tutkimuksen tuloksia

	Kuva: Maarit Kyöstilä

Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden paikal­listaloudellisten vaikutusten suuruuden arvioi­miseksi Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus kehittivät vuonna 2009 yhteistyössä sovelluksen, jolla kävijöiden rahankäytön tulo- ja työllisyys­vaikutukset voidaan arvioida vertailukelpoisesti ja kustannustehokkaasti. Lähtökohdaksi valittiin panos-tuotostietoihin perustuva kerroinmenetelmä ja amerikkalainen MGM 2 -malli. Vuonna 2010 sovellus integroitiin edelleen Metsähallituksen asiakastietojärjestelmään.

Panos-tuotosanalyysiin pohjautuva laskenta­sovellus mahdollistaa vuotuisten tulo- ja työlli­syysvaikutusten arvioinnin luontokohteittain ja koko maan tasolla. Alueen vuotuisen käyntimäärän ja kävijätutkimuksista saatavan käyntiä kohti lasketun rahankäytön avulla saadaan kokonaisrahankäyttö luontokohteen lähialueella, sen välitön tulovaikutus ja edelleen välitön työllisyysvaikutus. Kokonaisvaikutukset saadaan ottamalla lisäksi huomioon välilliset vaikutukset alueellisista panos-tuotostiedoista johdettujen, rahan kiertoa paikallistaloudessa kuvaavin kertoimin.

Vuonna 2009 kansallispuistojen kävijöiden rahankäytöstä syntyi puistojen lähialueille yhteensä 86 miljoonan euron vuotuinen tulo- ja 1100 henkilötyövuoden työllisyysvaikutus. Valtion retkeilyalueiden vaikutukset olivat 17,9 milj. euroa ja 230 henkilötyövuotta. Menetelmällä saadaan myös puistokohtaiset vaikutukset. Kesäkauden matkailussa suurimmat vaikutukset oli Pallas-Yllästunturin kansallispuistolla, jonka 419 000 käyntiä saivat aikaan lähes 18 milj. euron tulo- ja 234 työvuoden työllisyysvaikutuksen. Uusimpien kävijätutkimustietojen perusteella vaikutukset ovat selvästi tätä suuremmat.

Luontoalueiden ylläpito on lähtökohdiltaan terve tapa tukea paikallistalouksia: valtio luo edellytyksiä yritys­toiminnalle, jonka kautta myönteiset vaikutukset realisoituvat. Vaikutusten suuruus riippuu ymmärrettävästi lähialueen palveluista, ja monilla puistoilla vaikutukset jäävät melko pieniksi. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että käytetyt valtion varat palautuvat tehokkaasti paikallistalouksien tuloina ja työllisyytenä.

Lisää osahankkeesta:

• Huhtala, Maija, Kajala, Liisa & Vatanen, Eero. 2010. Local economic impacts of national park visitors’ spending: The development process of an estimation method. Metlan työraportteja 149.
• Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset. Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos, raportti 14.12.2009.