|
|
Tutkimuksen tavoitteet
 |
Kuva: Seija Tuulentie |
Tutkimuksessa selvitetään luontomatkailun ja virkistyskäytön vaikutuksia maaseudun työllisyyteen ja asuttuna säilymiseen. Keskeisiä kysymyksiä ovat:
- Millaisia mahdollisuuksia ja esteitä on matkailuelinkeinon liittämisessä perinteisiin maaseutuelinkeinoihin, etenkin porotalouteen, maa- ja metsätalouteen ja kalastukseen?
- Miten turismi vaikuttaa maaseutukylän sosiaaliseen ja kulttuuriseen elämään?
- Miten eri elinkeinoja on mahdollista sovittaa yhteen?
Tutkimuksen tuloksia
Elinkeinojen yhteensovittamista on tarkasteltu tapaustutkimuksena Lokan kylässä ja analysoimalla kansallisia, alueellisia ja paikallisia matkailustrategioita. Matkailun merkitys Lokan kylässä on osoittautunut melko vähäiseksi ja syrjäisen kylän liittyminen matkailuelinkeinoon vaikeaksi. Matkailustrategiatkin painottavat matkailukeskusten kehittämistä ja ottavat vain vähän huomioon maaseutuelinkeinojen kokonaisuutta. Lokan asukkaat saavat kuitenkin toimeentulonsa useasta sesonkiluonteisesta elinkeinosta.
Matkailun sosio-kulttuurisia vaikutuksia on tarkasteltu EU Life -hankkeessa: Matkailualueet maisemalaboratorioina – työvälineitä kestävän matkailun edistämiseen. Tutkimuksen keskeinen sanoma on, että matkailukeskusten suunnittelu on haasteellista ja eri osapuolten huomioonottaminen vielä alkutekijöissään maaseudulla sijaitsevien kaupunkimaisten keskusten uudenlaisen luonteen vuoksi.
Pohjoisen matkailun sopeutumista ilmastonmuutokseen on tutkittu EU:n Pohjoinen periferia -ohjelman rahoittamassa Clim-ATIC -hankkeessa. Ilmastonmuutos todettiin matkailuelinkeinolle tärkeäksi sekä sen vaikutusten – muun muassa lumen vähyys alkukaudesta – että imagollisten vaikutusten vuoksi. Useimmat haastatelluista matkailualan toimijoista olivat joutuneet selittämään ilmastonmuutokseen liittyviä asioita matkailijoille, matkanjärjestäjille tai medialle.
Vuoden 2011 alussa käynnistynyt arktisen alueen matkailupaikkojen muotoutumista käsittelevä Matkailun polkuriippuvuudet ja potentiaalit Luoteis-Lapissa -hanke pureutuu vahvasti luontoon pohjautuvan matkailualueen kehityksen eri puoliin ja tulevaisuudennäkymiin.
Lisää osahankkeesta:
- Hakkarainen, M. & Tuulentie, S. 2008. Tourism's role in rural development of Finnish Lapland: interpreting national and regional strategy documents. Fennia 186(1): 3–13.
- Jokimäki, J., Kaisanlahti-Jokimäki, M-L, Tuulentie, S, Laine, K. & Uusitalo, M. (eds.) 2007. Environment, local society and sustainable tourism. Arctic Centre Reports 50. 124 p.
- Kietäväinen, Asta, Tuulentie, Seija & Rovanperä, Sinikka. 2011. Lapin matkailun sopeutuminen ilmastonmuutokseen – Clim-ATIC -hankkeen työraportti. Metlan työraportteja 194. 55 s. (pdf).
- Tuulentie, S. 2007. Settled tourists: Second homes as a part of tourist life stories. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 7(3): 281–300.
- Tuulentie, S. & Mettiäinen, I. 2007. Local participation in the evolution of ski resorts: the case of Ylläs and Levi in Finnish Lapland. Forest, Snow and Landscape Research 81(1/2): 207–222.
- Tuulentie, S. (toim.) 2009. Turisti tulee kylään. Matkailukeskukset ja lappilainen arki. Minerva kustannus Oy, Helsinki/Jyväskylä. 274 s.
|
