Tutkimuksen tavoitteet
| |
 |
| |
Kuva: Tuija Sievänen |
Virkistyskäytön kysyntä
Väestökyselyn avulla selvitetään suomalaisten osallistumista erilaisiin ulkoiluharrastuksiin, ulkoilukertojen määrää ja laatua, virkistyskäytön alueellisesta ja ajallisesta jakautumista sekä laaditaan ennusteita ulkoilun tulevalle kysynnälle.
Ulkoilutilastojen perustiedot:
- ulkoiluun ja ulkoiluharrastuksiin osallistuminen eri väestöryhmissä
- ulkoilukerran ominaisuudet
- luontomatkan ominaisuudet
- ajankäyttö ja rahan käyttö luonnossa virkistäytymiseen ja luontomatkailuun
- alueiden käyttö aluetyypeittäin luonnonominaisuuksien mukaan: virkistysalueet, talousmetsät, suojelualueet, rannat, saaristo, maaseutuympäristö, kesämökkien ympäristö
Ulkoilu- ja luontomatkailun kysynnän muutokset ja ennusteet
- ulkoilukäyttäytymisen mittaaminen eri ajankohtina ja niihin perustuvat trendit
- käyttäytymismallien tuottamat ennusteet
- ympäristömuutosten vaikutus ulkoilukäyttäytymiseen
| |
Ulkoilutilastot 2010 julkaistaan vuoden 2011 lopulla. |
| |
|
Luonnon virkistyskäytön kysyntää tutkitaan laajalla väestökyselyllä. Vuosien 2009–2010 aikana kerättiin 8741 havaintoa, joihin tutkimusten päätulokset perustuvat. Aineisto kerättiin kuutena osaotoksena, missä jokaiseen osaotoksen poimittiin satunnaisesti 4000 suomalaista, ja vastauksia saatiin 1349–1617 kierrosta kohden, joista 61 % saatiin internet-lomakkeella ja 39 % postilomakkeella. Kokonaisvastausprosentti oli 36. Ulkoilutilastot 2010 julkaistaan vuoden 2011 lopulla.
Rannikko- ja saaristoalueiden virkistyskäyttö
Rannikkoalueen virkistyskäytön kysyntää selvitettiin kolmella rannikkoseudulla (Hanko-Tammisaaren seutu, Turun seutu ja Vaasan seutu), joilla on kasvavaa luontomatkailun ja virkistyskäytön kysyntää. Tutkimus perustuu Suomen rannikkostrategiassa tunnistettuun tarpeeseen ylläpitää ja parantaa rannikkoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja tuntea rannikkoalueiden virkistyskäytön kysyntä.
Tutkimuksessa selvitettiin virkistykäytön kysynnän laajuutta, ja rannikkoalueilla virkistäymisen esteitä ja haittoja. Tuloksia hyödynnetään Suomen ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössä tehtävän virkistyskäytön kysynnän ja tarjonnan tasapainoa kuvaavien indikaattoreiden kehittämisessä.
Aineisto tähän osatutkimuksen kerättiin LVVI2 pilottiaineiston yhteydessä vuonna 2008. Loppuraportti on tuotettu sekä suomeksi (2009) että ruotsiksi (2010).
Yksityismetsien virkistyskäyttö
Virkistyskäytön kysyntää yksityismailla selvitetään kysymällä miten suomalaiset käyttävät vakinaisen asunnon tai vapaa-asunnon lähialueilla sijaitsevia yksityisten omistamia alueita virkistykseen. Toiseksi selvitetään mitä kokemuksia tai minkälaista kiinnostusta suomalaisilla on virkistyskäytön ja metsätalouden yhteensovittamisesta.
Tutkimuksen tavoitteena saada käsitys siitä, missä määrin yksityiset maa- ja vesialueet tuottavat suomalaisille palveluja virkistysympäristönä ja mikä yhteys metsä- ja vesiluonnon ominaisuuksilla on saataviin hyvinvointihyötyihin. Tutkimuksessa kuvataan yksityismaiden ja vesialueiden virkistyskäytön laajuutta ja spatiaalista jakautumista sekä tutkitaan virkistyskäyttäjien, erityisesti vapaa-ajan asukkaiden, kokemuksia jokamiehenoikeudella tapahtuvan virkistyskäytön ja muun luonnonvarojen käytön yhteensopivuudesta, vuorovaikutuksesta maanomistajien kanssa sekä kiinnostusta keinoihin ratkaista mahdollisia erilaisten luonnonvarojen käytön yhteensopivuusongelmia. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa siitä, miten yksityiset maa-ja vesialueet voivat tarjota laadukasta virkistysympäristöä, joka on tärkeä edellytys hyvinvointi- ja terveyshyötyjen saamiseksi luonnosta. Hyvinvointihyötyjä tarkastellaan niin maaseudulla kuin kaupungeissa asuvien sekä eri väestöryhmien, esimerkiksi ikääntyneiden, kannalta.
Osatutkimuksen aineisto kerättiin päätutkimuksen 5. ja 6. keruukierroksen osana kesällä ja syksyllä 2010 sekä jatkokyselyllä keväällä 2011.
|
