| |
 |
| |
Kuva: Tuija Sievänen |
Luontoympäristön merkitystä ihmisen fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille tutkitaan kysymällä muun muassa miten paljon suomalaiset ulkoilevat ja liikkuvat erilaisissa ympäristöissä ja minkälaisia hyvinvointikokemuksia eri ympäristöt tarjoavat.
Luonnossa oleskelun ja liikkumisen hyvinvointivaikutukset näkyvät kolmella tavalla:
- luonnosta saadaan esteettisiä elämyksiä, luonnon seuraaminen tuottaa mielihyvää ja elvyttää stressistä
- luonto innostaa liikkumaan, joka auttaa terveyden ja jaksamisen ylläpitämisessä
- monet ulkoilu- ja luontoharrastukset edistävät sosiaalisten kontaktien hoitamista ja toisaalta suovat mahdollisuuden niistä vetäytymiseen.
Tietoa tarvitaan siitä, mitä hyötyjä luontoympäristö tuo liikunnan terveys- ja hyvinvointivaikutuksiin, miten suuret nämä hyödyt ovat, sekä mitkä ovat luonnossa liikkumisen terveys- ja hyvinvointihyötyjä tuottavia mekanismeja. Luontoympäristön ominaisuudet, jotka parhaiten lisäävät luontoliikunnan tuomaa hyvinvointia, ovat lähes tutkimaton aihealue.
Tutkimuksen tavoitteena on
- selvittää minkälaisia koettuja hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia erilaiset luonnossa liikkumismuodot tarjoavat
- selvittää mitä lisää tai erilaisia hyötyjä luontoympäristössä liikkuminen tuo verrattuna muista liikuntamuodoista rakennetussa ympäristössä (esim. kentät, hallit) saataviin hyötyihin arvioimalla kokemuksia sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin osalta.
- tuottaa tietoa siitä, millaisen luontoympäristön koetaan ulkona liikuttaessa tuottavan myönteisiä tai kielteisiä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia
- arvioida ovatko erilaisten ympäristötyyppien vaikutukset erilaisia; esimerkiksi kuinka erityyppisten metsien, avointen alueiden ja vesistöjen koetaan vaikuttavan.
Tutkimuksessa tarkastellaan sekä yhden ulkoilutapahtuman aikana saatavia elvyttäviä kokemuksia että ulkoilun pitkäkestoista vaikutusta koettuun hyvinvointiin ja terveyteen sekä arvioidaan laajasti Suomen eri osissa niin maaseudulla kuin kaupungeissa asuvien, sekä eri väestöryhmien, esimerkiksi ikääntyneiden, kokemia hyvinvointivaikutuksia.
Aineisto tähän osatutkimukseen kerättiin pääätutkimuksen 1. ja 2. keruukierroken osana talvellä ja kesällä 2009 sekä jatkokyselynä syksyllä 2009. |
