Metla Hanke 3444
Suometsien hoidon organisointimallit
Kesto: 2007-2010
Asiasanat: kunnostusojitus, kustannustehokkuus, metsänhoito, metsäojitus, suometsätalous
Tutkimusohjelma: Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma
Tavoitteet
Kansallisen metsäohjelman mukaan suometsissä on merkittävä tarve kunnostusojitusten lisäämiseen. Yksittäisten kohteiden kohdalla kunnostusojituksen taloudellisen kannattavuuden määrittäminen on kuitenkin usein epävarmaa, lähinnä metsikön arvioihin perustuvien tuotto-odotusten ja muuttuvien kustannusten aiheuttaman epävarmuuden takia. Tästä syystä metsänhoitotoimenpiteissä on usein järkevämpää kiinnittää enemmän huomiota kustannustehokkuuteen kuin pelkästään pitkällä aikavälillä epävarmoihin kannattavuuslaskelmiin.
Suometsien hoidon organisointimallit -tutkimuksen tavoitteena on luoda kunnostusojitusten suunnittelun ja toteutuksen sekä harvennushakkuiden suorittamiselle mahdollisimman kustannustehokas toimintamallikehys. Tutkimuksen toteutuksessa perehdytään 5–6 erilaiseen suometsien hoidon toimintamalliin, joita ovat a) ulkoistamismalli, b) tilaaja-tuottaja -malli, c) verkostoitumismalli, d) metsänomistajan suometsäosuuskuntamalli, e) koneyrittäjälähtöinen toimintamalli, f) metsäkeskusten nykyiseen toimintaan perustuva malli ja g) metsäalan toimijoiden yhteistyömalli. Näiden mallien toimivuutta ja kustannustehokkuutta vertaillaan keskenään mm. prosessikuvausten, aika- ja seurantatutkimusten, työn laadun arvioinnin ja toimintokohtaisen kustannuslaskennan avulla. Suunnittelu- ja työprosessit jaetaan liiketoimintaprosesseihin, joiden tehokkuutta arvioidaan erillisesti.
Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon yksikkö toteuttaa hankkeen läheisessä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja useiden yksityisten yritysten kanssa. Hankeen toteutus on aloitettu 1.2.2007 ja se jatkuu 31.12.2010 saakka.
Tulokset
Suometsien hoidon organisointimallit; hankkeen tulokset 2007:
Hankkeessa on kuvattu Suomessa yksityismailla suometsänhoitohankkeita toteuttavien merkittävimpien toimijoiden; metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten ja metsäpalveluyritysten toimintatavat. Toimijoille tyypillisistä työmenetelmien prosessit on kuvattu yksityiskohtaisesti esimerkkihankkeiden, haastatteluiden ja seurannan avulla. Kunnostusojituksen työajan- ja kustannusten menekki ja kohdentuminen työvaiheille on selvitetty aikaseurannan avulla. Kootun tiedon pohjalta on muokattu kolme uutta, suometsänhoitohankkeen kustannustehokkuutta, aikataulua, tai toiminnan joustavuutta parantavaa toimintamallia. Uusista toimintamalleista on tiedotettu alan toimijoille ja mallien lanseeraaminen käytäntöön alkaa 2008. Mallit:
a) Urakointimalli, jossa metsäkeskus määrittelee alueen, jossa suometsänhoitohanke toteutetaan, koostaa hoitohankkeen pohjatiedot, kuten maanomistajien tiedot ja kartat, toteuttaa mahdollisesti ennakkomarkkinointia ja kilpailuttaa/myy/urakoi hankkeen tämän jälkeen suometsänhoitohankkeita tekevän toimijan toteutettavaksi.
b) Suometsänhoitovaltakirjamalli, jossa suometsänhoitohankkeen toteutus perustuu metsänomistajalta otettavaan kattavaan metsänhoitovaltakirjaan. Hankkeen toteuttaja ja metsänomistaja käyvät hankkeen alussa läpi suoalueen hoito- ja hakkuutarpeet ja tämän jälkeen metsänomistaja kirjoittaa hankkeen toteuttajalle tarpeellisten töiden teettämisen ja tukien hakemisen mahdollistavan valtakirjan.
c) Koneyrittäjälähtöinen toimintamalli, jossa koneyrittäjä (+ mahdolliset yhteistyökumppanit) vastaa suometsänhoitohankkeen toteutuksesta alusta loppuun.
Kaikilla toimijoilla kuluu eniten työaikaa kunnostusojituksen maastosuunnitteluun. Erot käytetyssä työajassa eivät johtuneet niinkään toimijoista, vaan kohdekohtaisista eroista. Esimerkiksi vesiensuojelun suunnitteluun kuluu paljon enemmän aikaa kohteella, joka rajoittuu järveen.
Puolessa tarkastetuista hankkeista oli puutteita hakkuiden ja muiden metsänhoitotöiden toteutuksessa. Kunnostusojitus on yleensä aina järkevintä yhdistää hakkuisiin.
Liian karut kohteet pitäisi osata jättää kunnostusojituksen ulkopuolelle.
Osalla ojitetuista kohteista ei ravinteita ole riittävästi puuston koko kiertoajalle ilman terveyslannoitusta. Ilman lannoitusta jäävät kunnostusojituksen hyödyt saavuttamatta.
Parantamista on myös ojien laskusuuntien määrittelyssä, kalliokynnysten huomioimisessa veden virtaamaan, vesiensuojeluratkaisuissa ja kulkuyhteyksissä.
Hankkeen vetäjä:
Uusitalo, Jori
Metsäntutkimuslaitos,
Parkanon toimipaikka,
Kaironiementie 15, 39700 PARKANO
Puhelin: 010 211 4010 Telefax: 010 211 4001
Sähköpostiosoite: jori.uusitalo@metla.fi
Muut tutkijat:
Kannisto, Kari (2007-08), Kittamaa, Sanna, PA (2009), Rantala, Juho, SU (2007,2009)
Sivun alkuun
Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 01.09.2010
Palaute