Suometsien hoidon organisointimallit

Kuvat: Metla/Markku Saarinen

Enemmän huomiota kustannustehokkuuteen kuin kannattavuuslaskelmiin

Kansallisen metsäohjelman mukaan suometsissä on merkittävä tarve kunnostusojitusten lisäämiseen. Yksittäisten kohteiden kohdalla kunnostusojituksen taloudellisen kannattavuuden määrittäminen on kuitenkin usein epävarmaa, lähinnä metsikön arvioihin perustuvien tuotto-odotusten ja muuttuvien kustannusten aiheuttaman epävarmuuden takia. Tästä syystä metsänhoitotoimenpiteissä on usein järkevämpää kiinnittää enemmän huomiota kustannustehokkuuteen kuin pelkästään pitkällä aikavälillä epävarmoihin kannattavuuslaskelmiin.

Tutkimuksen toteutuksessa perehdytään kolmeen erilaiseen suometsien hoidon toimintamalliin, joita ovat:

a) Urakointimalli, jossa metsäkeskus määrittelee alueen, jossa suometsänhoitohanke toteutetaan, koostaa hoitohankkeen pohjatiedot, kuten maanomistajien tiedot ja kartat, toteuttaa mahdollisesti ennakkomarkkinointia ja kilpailuttaa/myy/urakoi hankkeen tämän jälkeen suometsänhoitohankkeita tekevän toimijan toteutettavaksi.

b) Suometsänhoitovaltakirjamalli, jossa suometsänhoitohankkeen toteutus perustuu metsänomistajalta otettavaan kattavaan metsänhoitovaltakirjaan. Hankkeen toteuttaja ja metsänomistaja käyvät hankkeen alussa läpi suoalueen hoito- ja hakkuutarpeet ja tämän jälkeen metsänomistaja kirjoittaa hankkeen toteuttajalle tarpeellisten töiden teettämisen ja tukien hakemisen mahdollistavan valtakirjan.

c) Koneyrittäjälähtöinen toimintamalli, jossa koneyrittäjä (+ mahdolliset yhteistyökumppanit) vastaa suometsänhoitohankkeen toteutuksesta alusta loppuun.

Näiden mallien toimivuutta ja kustannustehokkuutta vertaillaan keskenään mm. prosessikuvausten, aika- ja seurantatutkimusten, työn laadun arvioinnin ja toimintokohtaisen kustannuslaskennan avulla. Suunnittelu- ja työprosessit jaetaan liiketoimintaprosesseihin, joiden tehokkuutta arvioidaan erillisesti