|
|
Tuloksia työajankäytöstä ja toteututtejen hankkeiden laadusta
Työajankäyttö
• Lähes kaikissa hankkeissa suunnitteluvaiheessa kului eniten työaikaa maastosuunnitteluun. Käytetty työaika oli sitä suurempi mitä suuremmasta hankkeesta oli kyse.
• Kaikilla toimijoilla kului toteutusvaiheeseen huomattavasti vähemmän työaikaa kuin suunnitteluvaiheeseen.
• Yhden ojakilometrin toteutukseen kulunut aika vaihteli toimijoiden kesken huomattavasti vähemmän kuin yhden ojakilometrin suunnitteluun kulunut aika.
• Erot käytetyssä työajassa eivät johtuneet niinkään toimijoista, vaan kohdekohtaisista eroista. Esimerkiksi vesiensuojelun suunnitteluun kuluu paljon enemmän aikaa kohteella, joka rajoittuu järveen.
Toteutettujen hankkeiden laatu
• Puolessa tarkastetuista hankkeista oli puutteita hakkuiden ja muiden metsänhoitotöiden toteutuksessa. Kunnostusojitus on yleensä aina järkevintä yhdistää hakkuisiin.
• Liian karut kohteet pitäisi osata jättää kunnostusojituksen ulkopuolelle.
• Osalla ojitetuista kohteista ei ravinteita ole riittävästi puuston koko kiertoajalle ilman terveyslannoitusta. Ilman lannoitusta jäävät kunnostusojituksen hyödyt saavuttamatta.
• Parantamista oli myös ojien laskusuuntien määrittelyssä, kalliokynnysten huomioimisessa veden virtaamaan, vesiensuojeluratkaisuissa ja kulkuyhteyksissä.
Kuvia laaduntarkastuksessa havaituista puutteista
 |
|
 |
| Esimerkki kunnostusojitushankkeesta, jossa ojat ovat teknisesti laadukkaat, mutta tarpeelliset hakkuut on jätetty tekemättä. Kuva: Metla/Sanna Kittamaa |
|
Esimerkki kunnostusojitushankkeesta, jossa on puutteita hakkuissa ja ojien teknisessä toteutuksessa. Kalliokynnys tai muu vastaava estää veden virtaamisen ojissa, jolloin ojien kuivavara on liian pieni. Kuva: Metla/Markku Saarinen |
 |
|
 |
Esimerkki liian karusta kuviosta, joka on rajattu mukaan kunnostusojitushankkeeseen. Kunnostusojitukseen vaadittu puustomäärä ei täyty.
Kuva: Metsäkeskus Lounais-Suomi/Timo Silver |
|
Esimerkki liian karusta kuviosta, joka on rajattu mukaan kunnostusojitushankkeeseen. Kunnostusojitukseen vaadittu puustomäärä ei täyty. Kuva: Metla/Markku Saarinen |
 |
|
 |
Esimerkki hankkeesta, jossa kunnostusojitushanke on rajattu luonnontilaisen suon reunaan. Tällöin ojituksen vaikutus ulottuu myös luonnontilaiselle suolle laajentaen ojitettua alaa.
Kuva: Metla/Markku Saarinen |
|
Esimerkki kohdasta, jossa kalliokynnys panttaa vesien virtaamista ja vesi kertyy kynnyksen yläpuoliseen ojaan.
Kuva: Metla/Markku Saarinen |
 |
|
 |
Esimerkki ravinteiden riittämättömyydestä kunnostusojituskohteella, jolle ei ole suunniteltu terveyslannoitusta. Kaliumin puute näkyy puustossa neulasten kellastumisena. Kuva: Metsäkeskus Lounais-Suomi/Timo Silver |
|
Esimerkki ravinteiden riittämättömyydestä kunnostusojituskohteella, jolle ei ole suunniteltu terveyslannoitusta. Kaliumin puute näkyy puustossa neulasten kellastumisena. Kuva: Metla/Sanna Kittamaa |
 |
Esimerkki hankkeesta, jossa jyrkkään rinteeseen on tarpeettomasti kaivettu laskuoja ja laskeutusallas. Toimenpiteet ovat aiheuttaneet eroosiota ja kiintoaineen huuhtoutumista lähellä sijaitsevaan alapuoliseen järveen. Vesiensuojelun kannalta olisi ollut tehokkainta jättää yläpuolisen ojaston vedet valumaan pintavaluntana jyrkkää rinnettä pitkin järveen. Laskeutusaltaan kaivaminen jyrkkään rinteeseen on aina virhe. Kuva: Metsäkeskus Lounais-Suomi/Timo Silver |
Lisätietoja:
- Tutkija Sanna Kittamaa, p. 050 391 4043, sanna.kittamaa(at)metla.fi
- Kittamaa, Sanna, Kannisto, Kari & Uusitalo, Jori. 2010. Kustannustehokkuutta suometsien hoitoon - tuloksia työajankäytöstä ja työn laadusta. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 156. 44 s. ISBN 978-951-40-2232-6 (PDF).
- Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp156.htm
|
|
