Metla Hanke 3443

Taimikonhoidon kehittäminen

[  English  |  Tavoitteet  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 2007-2009   Asiasanat: koneellistaminen, taimikonhoito, tehokkuus
Tutkimusohjelma: Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tavoitteet

Osatutkimuksessa 1 on tarkoitus saada selvitettyä ensiharvennusta haittaavan alikasvoksen muodostumiseen vaikuttavat tekijät erilaisissa olosuhteissa ja erilaisilla käsittelyillä. Tämän informaation ja osatutkimuksessa 3 saatavan entistä paremman taimikonhoidon ajoitustietämyksen perusteella voidaan päästä entistä parempaan viimeisen taimikonhoidon ajankohta optimointiin. Tällä tavoin päästään samalla lähemmäksi erilaisten taimikonhoitoketjujen kokonaistaloudellisuuden arviointia erilaisissa taimikoissa ja eri kasvupaikoilla. Osatutkimus käynnistetään mahdollisimman pian sopivien kohteiden kartoittamisella ja ruotsalaisten taimikonhoitokokeiden käyttökelpoisuuden selvittämisellä. Osatutkimuksesta tehdään yksi tai kaksi opinnäytetyötä. Toteutus 2007-2008.

Osatutkimuksessa 2 laaditaan riskinhallintamallit joilla voidaan arvioida taimikonhoidon ajanmenekin ennakkoarvioinnin riskejä erilaisissa olosuhteissa. Tähän asti taimikonhoidon ajanmenekkiä on arvioitu kantoläpimittajakauman avulla, mikä ei menetelmänä sovellu mittauksen työläyden vuoksi kohdekohtaisen ennakkohinnoittelun perusteeksi. Tutkimuksessa kehitettävällä menetelmällä saadaan selville riskit, jotka liittyvät taimikonhoidon ajanmenekin ennakointiin metsäsuunnitelmassa olevien tietojen perusteella. Tällä lähestymistavalla ei saada tarkkaa ennakkohinnoittelutyökalua valmiiksi, mutta selvitetään minkälaisista vaihtelua ennakkohinnoittelun riskeissä on kohteiden ominaisuuksien mukaan. Tällä tavoin tarkempaa ennakkoarviointia hinnoittelun tueksi vaativat kohteet voidaan erotella pienemmän hinnoitteluriskin kohteista. Osatutkimuksesta tehdään opinnäytetyö. Toteutus 2007-2008.

Osatutkimuksessa 3 kerätään kertakoeala-aineistoa Kaila et al. 2005 menetelmä hyödyntäen. Aineiston perusteella tehdään maantieteellisesti ja kasvupaikoittain aiempaa kattavampi tutkimus taimikonhoidon ajoituksen vaikutuksesta työajanmenekkiin. Tarkoituksen on luoda funktiot joilla pystytään eri ikäisissä taimikoissa eri olosuhteissa arvioimaan taimikonhoidon työajanmenekin muutos käsittelyajankohdan muuttuessa. Osatutkimuksesta tehdään opinnäytetyö. Toteutus 2007-2008. Istutustyön koneellistamistutkimusta varten perustetut koealat otetaan varhaisperkaustutkimuksen käyttöön. Taimikoihin tehdään osalla ruuduista kahtena eri ajankohtana varhaishoito ja kontrolli jätetään tässä vaiheessa perkaamatta. Työ toteutetaan ensimmäisen perkausajankohdan osalta 2007 ja toisen käsittelyn osalta 2009.

Osatutkimuksessa 4 tehtävällä työntutkimuksella ja kustannuslaskennalla selvitetään koneellisen kitkentäperkauksen kannattavuus puuntuottamisen työmenetelmänä. Metsänhoidollista tutkimusta aiheesta on jo tehty Joensuun yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla. Näitä tuloksia yhdistämällä saadaan näkemys kyseisen taimikonhoitoperiaatteen kokonaiskannattavuudesta puuntuotantoketjun osana. Toteutus 2007.

Osatutkimus 5: Kannonnostoalojen vesakoitumista tutkitaan UPM Metsän muutaman vuoden ikäisiltä (yli 3v.) kannonnostokohteiden taimikoista kerätystä inventointiaineistosta. Koko aineistosta saadaan selville kannonnostokohteille perustetuissa taimikoissa kasvavan lehtipuuston määrä ja lehtipuun määrän vaihtelu. Aineistosta poimitaan otos, ositetulla otannalla lehtipuun määrän mukaan. Maastomittauksin otoskohteilta tutkitaan maastomittauksin vesakoitumiseen vaikuttavia tekijöitä. Vuotuisen vaihtelun vaikutuksen selvittämiseksi otokseen sisällytetään vähintään kolmena eri vuotena perustettuja kohteita. Osatutkimuksesta tehdään yksi tai kaksi opinnäytetyötä. Inventointiaineiston käsittely aloitetaan 2007, mutta maastomittaukset ajoitetaan vuosiin 2008 ja 2009, jotta tutkimuksen perusjoukkoa saadaan suurennettua, koska laajamittainen kantojen nosto on käynnistynyt vasta viime vuosina.

Viiden osatutkimuksen pohjalta arvioidaan yhteenvetona erilaisten metsänuudistamis- ja taimikonhoitoketjujen käyttökelpoisuus ensiharvennusvaiheeseen saakka. Tarkoituksena on erotella kannattavimmat toimintatavat hyvien ensiharvennusmetsien aikaansaamiseksi. Yhteenveto tehdään kokonaistaloudellisena tarkasteluna huomioiden sekä metsänhoidolliset että tuotantotaloudelliset seikat sekä metsänomistajien että palvelutuottajien näkökulmasta.

Hankkeen vetäjä: Saksa, Timo
Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen toimipaikka, Juntintie 154, 77600 SUONENJOKI
Puhelin: 029 532 4834
Sähköpostiosoite: timo.saksa@metla.fi

Muut tutkijat: Rossi, Pekka (2007,2009), Uotila, Karri, SU (2008-09)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 31.12.2012
Palaute