|
|
Lämpöjaksot talvella voivat murtaa männyn kylmänkestävyyden
| |
 |
| |
Kuvat: Metla/Erkki Oksanen |
| |
 |
Alustavien tulosten perusteella kesä- ja syksyolosuhteet voivat vaikuttaa puiden kykyyn vaipua talvilepoon ja talvilevon murtumisalttiuteen.
Suomalaiset puulajit ovat sopeutuneet kestämään kylmiä olosuhteita. Tammi kestää pakkasta -42 °C ja mänty jopa -70 °C. Tämä edellyttää, että talvilepoon valmistautuminen on ollut häiriintymätöntä. Puiden kylmänkestävyys heikkenee, ja talvilepo voi häiriintyä erittäin lämpimän kesän ja talvella pitkän lämpöjakson seurauksena.
Lehti- ja havupuut reagoivat kasvukauden lämpenemiseen eri tavalla. Alustavien tulosten perusteella havupuiden talveentumiskehitys myöhästyy varsin vähän, jos kasvukausi pitenee neljällä viikolla ja kesän keskilämpötila on noin 5 astetta korkeampi kuin pitkäaikainen keskiarvo. Lehtipuista haavan, koivun ja metsälehmuksen talveentumisajankohta saattaa myöhentyä varsin huomattavasti verrattuna nykyiseen. Tässä vaiheessa tutkimusta taimet ovat altistuneet kyseisille olosuhteille vasta yhden vuoden ajan, ja erot eri alkuperää olevilla havu- ja lehtipuilla ovat olleet suuria.
- Pflügner, T. 2008. Effects of climate warming to the hardening development of Scots pine (Pinus sylvestris L.)seedlings in assumed climate conditions of the year 2050. BSc-thesis. University of Applied Sciences in Eberswalde, Germany
- Pulkkinen, P. & Pflügner, T. 2008. Millaista mäntyä metsänviljelyyn vuonna 2050. Teoksessa: Yrjölä, T. (eds.). Ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelman ISTOn väliseminaari, sivut 74-78.
Geenivirta ylläpitää männyn perinnöllistä monimuotoisuutta
| |
 |
| |
Kuva: Metla/Jouni Hyvärinen |
Tutkimuksen mukaan varsinkin aikaiset kukat pölyttyvät usein kaukaakin kulkeutuneella siitepölyllä. Tämä näkyy selvästi, kun verrataan saman metsikön eriaikaan pölyttyneistä kukista saaduista siemenistä kasvatettuja ja testattuja taimia. Aikaiset taimet talveentuvat hitaammin kuin kukinnan keskivaiheen taimet. Hidas talveentuminen ilmentää taimen eteläisempää kasvurytmiä. Tämä tulos yhdistettynä siitepöly- ja seksuaalivalintakokeisiin viittaa siihen, että geenivirralla on varsin merkittävä vaikutus geneettisen monimuotoisuuden luojana ja ylläpitäjänä.
Tutkimusta varten seurattiin vuosien 1998–2001 aikana 24 mäntymetsässä puiden kukintaa ja ilmassaolevan siitepölyn määrää. Seurantametsiköt sijaitsivat Kevolta Turkuun. Myöhemmin tutkittavana olleiden emikukkien siemenet kerättiin ja niiden ominaisuuksia tutkittiin kasvihuonekasvatuksissa.
- Pulkkinen, P., Varis, S. Pakkanen, A., Koivuranta, L., Vakkari, P. & Parantainen, A. 2009. Southern pollen sired more seeds than northern pollen in southern seed orchards with northern clones of Pinus sylvestris. Scan. J. For. Res. 24, 8-14.
- Varis, S., Santanen, A., Pakkanen, A. & Pulkkinen, P. 2008. The importance of being the first pollen in the strobili of Scots pine. Can. J.For. Res. 38, 2976-2980.
Perimä vaikuttaa metsähaavan kykyyn kestää maaperän suolaisuutta
Kasvihuonekokeessa selvitettiin haavan taimien kykyä selviytyä ja kasvaa suolapitoisessa maassa. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää menetelmiä suolaisuutta sietävien puiden valintaa varten. Erityisesti pyritään kehittämään menetelmiä puiden ja maaperämikrobien yhteisvaikutuksen hyödyntämiseen.
Tehdyn kokeen perusteella metsähaapojen kyky selviytyä suolaisuusstressistä vaihtelee suuresti. Tutkittujen haapaperheiden sienijuurien määrässä oli suuria eroja. Tämä voi viitata siihen, että sienijuurilla on merkitystä suolaisuusstressistä selviytymiseen.
- Couasse, M. & Vaario, L-M. 2008. The impacts of genotype and mycorrhizas of Populus trees on tolerance and environmental stresses. Report. Ecole Nationale Supérieur d’Agronomie de Rennes. Finnish Forest Research Institute.
- Vaario, L-M., Yrjälä, K., Sipilä, T. & Pulkkinen, P. 2008. Impacts of genotype of aspen on saline stress tolerance. Poster and presentation, IPC Meeting Peijing.
Uudet puutyypit saattavat sopia metsänkasvatukseen tulevaisuuden olosuhteissa
Kapealatvainen kuusi kasvaa hyvin tiheässäkin ja tuottaa kelvollista puuta selluloosateollisuuden tarpeisiin. Lyhyt kiertoaika ilman harvennuksia alentaa niin myrskytuho- kuin tautiriskiä.
- Kilpeläinen, A., Routa, J. Peltola, H., Zubizarreta Gerendiain, A., Pulkkinen, P. & Kellomäki, S. 2010. Effects of genetic entry and competition on above ground biomass production of Norway spruce grown in southern Finland. For. Ecol. Manage., in press.
- Zubizarreta Gerandiain A., Peltola, H., Pulkkinen, P.,& Kellomäki, S. 2009. Effects of genetic entry and competition by neighbouring trees on growth and wood properties of cloned Norway spruce (Picea abies). Annals of Forest Science 66 (8).
Lisätietoja:
|
