| |
 |
| |
Taimet kasvatetaan kontrolloiduissa olosuhteissa kasvihuoneissa. Kuva: Metla/Raija Viirros |
| |
 |
| |
Taimia testataan erilaisissa lämpö-, kosteus- ja hiilidioksidiolosuhteissa. Kuva: Metla/Aulis Leppänen |
| |
 |
| |
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa luonnossa hyvin menestyviä puita. Kuva: Metla/Raija Viirros |
Tutkimusta tehdään kasvihuoneissa
Haapastensyrjän jalostusasemalla kasvaa tutkimusta varten vuosittain yli 40 000 puuntainta. Kasvihuoneisiin on luotu ilmastoennusteiden mukaisia kesäolosuhteita, ja myöhemmin taimet altistetaan eriaikaisille kylmyysjaksoille keväällä ja syksyllä. Tavoitteena on selvittää kasvukauden olosuhteiden vaikutusta sekä taimien talveentumis- ja suveentumiskykyyn että nopeuteen.
Talvella jo talvilepoon vaipuneet taimet altistetaan eripituisille lämpöjaksoille ja niitä seuraaville pakkasille. Kokeen avulla arvioidaan, mitkä tekijät voivat aiheuttaa talvilevon purkautumisen. Jos talvilepo purkautuu, taimet eivät kestä enää lieviäkään pakkasia. Käsittelyt kestävät 2–3 vuotta, jolloin taimet altistuvat toistuvasti stressitekijöille.
Lisääntymistutkimuksessa keskitytään pääasiassa arvioimaan kukkasilmun erilaistumis-, pölytys- ja hedelmöitysajankohdan sääolojen vaikutuksia. Myös nämä kokeet tehdään kasvihuoneissa ja tutkittavat puulajit ovat samoja kuin taimikokeissa. Käytettävät puut on kloonattu, joten eri olosuhteissa voidaan tutkia geneettisesti identtisiä yksilöitä. Näissä kokeissa tuotettu siemenmateriaali käytetään taimikokeisiin.
Tavoitteena luonnon olosuhteissa menestyminen
Kontrolloitujen olosuhteiden lisäksi metsäpuiden reagointikykyä testataan kenttäolosuhteissa. Testattavassa aineistossa on mukana balttilaista, etelä-ruotsalaista ja keski-eurooppalaista alkuperää olevia puita. Lisäksi sijainniltaan Suomea etelämmäksi perustettavat kokeet tarjoavat välttämätöntä tietoa kasvumahdollisuuksista lämpimissä olosuhteissa.
Puiden lisääntymistä tutkitaan myös luonnonmetsissä. Tutkimuksessa selvitetään, voiko voimakas geenivirta turvata koivu- ja mäntymetsiköiden geneettisen monimuotoisuuden. Tämä osaltaan mahdollistaisi metsiköiden kyvyn tuottaa jatkuvasti monimuotoista siemenmateriaalia ja edesauttaisi metsiköiden kykyä sopeutua nopeisiin ympäristömuutoksiin.
Lisätietoja
Metlan Haapastensyrjän jalostusasema |
