Metla Hanke 3438

Metsien tuhohyönteisten aiheuttamien riskien arviointi ja hallinta muuttuvassa ympäristössä

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Lisää hankkeesta  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 2007-2012   Asiasanat: ennustaminen , ilmastonmuutokset, metsänsuojelu, populaatiodynamiikka, tuhohyönteiset , tuhoriski, tulokaslajit
Tutkimusohjelma: Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa

Tavoitteet

Hyönteisten aiheuttamien metsätuhojen riski saattaa kasvaa ilmaston muuttumisen seurauksena. Hankkeen päätavoitteena on kehittää metsäpuiden tuhohyönteisten kannanvaihtelujen seuranta- järjestelmiä sekä arvioida entistä luotettavammin ilmastonmuutosten vaikutuksia tuhohyönteisten aiheuttamiin tuhoihin. Eri tuhohyönteislajien kannanvaihteluihin vaikuttavia abioottisia ja bioottisia tekijöitä tunnetaan vielä puutteellisesti, joten näitä selvitetään yhteistyössä muiden tutkijaryhmien kanssa. Tutkimme myös muurahaisten merkitystä tuhohyönteisten luontaisina vihollisina sekä metsikön hiili- ja ravinnevirtojen ja muiden selkärangattomien monimuotoisuuden kannalta.

Hankkeessa selvitetään ilmastonmuutosten vaikutuksia joidenkin tärkeiden tuhohyönteislajien aiheuttamiin tuhoihin pääasiassa analysoimalla Metlassa kerättyjä aineistoja. Ruskomäntypistiäisen aiheuttamia tuhoja esiintyy harvoin Itä- ja Pohjois-Suomessa, koska latvustossa talvehtivat munat eivät kestä alueella usein esiintyviä kovia pakkasia. Toinen maassamme merkittävä männyn tuholainen on pilkkumäntypistiäinen, joka talvehtii kotelovaiheessa maaperässä, suojassa pakkasilta. Selvitämme myös kuusen pahimpiin tuholaisiin kuuluvan kirjanpainajan aiheuttamien seuraustuhojen riskiä myrskytuhojen ja ennallistamistoimien yhteydessä.

Puutavaran ja muun materiaalin mukana maahamme voi tulla uusia tuholaislajeja. Näiden havaitseminen mahdollisimman nopeasti on tärkeää, koska tällöin tuholaisten hävittäminen voi vielä olla mahdollista.
Tutkimuksen tausta

Toteutus

Hankkeessa sekä analysoidaan pitkäkestoisia havaintosarjoja tuhojen esiintymisestä että selvitetään kokeellisesti erilaisten ympäristötekijöiden vaikutuksia joihinkin tuhohyönteislajeihin. Kirjanpainajan aiheuttamien seuraustuhojen riskiä myrskytuhojen ja ennallistamistoimien yhteydessä selvitettiin sekä inventoimalla kirjanpainajan tappamia kuusia myrskytuhoalueiden ympäristössä että pienimuotoisilla kenttäkokeilla Etelä-Suomessa.

Kolin kansallispuistossa on seurattu eri ennallistamismenetelmien käyttöön liittyvää kirjanpainajien runsastumista. Vodlajärven kansallispuistossa (Venäjän Itä-Karjala) kartoitettiin kirjanpainajan tappamien puiden määrää ja esiintymistä suhteessa myrskytuhoalueisiin.

Ulkopuolisen rahoituksen hankkeet

Myrskyn seuraustuhojen hallinta (Management of storm induced pest problems in forestry). MMM:n rahoittama hanke 2003-2007.

Ant-aphid-tree interactions in boreal forests: Cascading effects on carbon and nitrogenfluxes and biodiversity (APHID). Suomen Akatemian rahoittama hanke 2007-2010.
Lisätietoa hankkeesta

Verkostoyhteistyö

Network of Climate Change Risks on Forests (FoRisk)
Lisätietoa

Cost-tutkijaverkosto FP0703 Expected Climate Change and Options for European Silviculture (ECHOES).

Tulokset

Hankkeessa on kehitetty menetelmää laadullisesti karkeiden, mutta ajallisesti ja alueellisesti laajojen, hyönteistuhoaineistojen analysoimiseksi käyttäen esimerkkinä ruskomäntypistiäistuhojen esiintymistä Suomen kunnissa vuosina 1961–1990. Analyysissä mallitettiin sekä tuholaisen kannanvaihteluja metsikkö- ja kuntatasoilla että havaintoprosessia, jotta tutkittavan ilmiön ja raportoinnin mittakaavojen ristiriita voitaisiin hallita. Ruskomäntypistiäistuhojen esiintymistä selittivät talvien minimilämpötila ja kunnan järvisyys. Mäntypistiäistuhot esiintyvät yleisimmin kuivilla ja karuilla kasvupaikoilla, mikä voidaan huomioida tuhoriskejä arvioitaessa.

Kirjanpainajatutkimuksessa metsiin jätetyt alle 20 kaatuneen puun (kuusi) ryhmät (vrt. laki Metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta (236/1991)) eivät lisänneet seuraustuhojen riskiä kokeen aikana vallinneissa sääoloissa. Hieman suurempienkaan kuusiryhmien jättäminen metsään ei siis nykyoloissa aiheuttane suurta puukuolleisuutta talousmetsissä. Kolin kansallispuistossa kirjanpainajasaaliit vähintään kaksinkertaistuivat ensimmäisenä ennallistamiskäsittelyiden jälkeisenä kesänä kaikilla pyyntikohteilla. Polttokohteilla kirjanpainajien yksilömäärät kasvoivat 7–8 -kertaisiksi edellisen vuoden tasoon verrattuna. Vodlajärven kansallispuistossa muiden puulajien kuin kuusen määrän lisääntyminen metsikössä vähensi kirjanpainajan tappamien puiden määrää.

Muissa hankkeen julkaisuissa on selvitetty tuhohyönteisten kannanvaihteluihin vaikuttavia tekijöitä, mm. ympäristötekijöiden vaikutuksia toukkien kasvuun ja immuunipuolustukseen. Lisäksi yhdessä tutkimuksessamme osoitettiin pitkäaikaisseurantojen (EU Forest Focus Level I) käyttökelpoisuus bioottisten tuhojen tutkimuksessa.

Julkaisut


Hankkeen vetäjä: Neuvonen, Seppo
Metsäntutkimuslaitos > Luke, Joensuun toimipaikka, PL 68, 80101 JOENSUU
Puhelin: 029 532 3272
Sähköpostiosoite: seppo.neuvonen@luke.fi

Muut tutkijat: Domisch, Timo, JO (2010), Kilpeläinen, Jouni (2010), Mikkola, Kari, RO (2008-09,2011), Nuorteva, Heikki, VA (2010), Saikkonen, Teemu (2008-10)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 07.11.2015
Palaute