Metla Hanke 3408

Soiden ja metsien ennallistaminen Pohjois-Suomessa

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 2005-2009   Asiasanat: aapasuot, lahopuu, luonnonmetsät, metsien ennallistaminen, metsäteiden metsitys, palojatkumo, soiden ennallistaminen
Tutkimushankeryhmä: Monimuotoisuustutkimuksen hankeryhmä

Tavoitteet

Hankkeessa tutkitaan, miten ennallistaminen edesauttaa soiden ja metsien luontaisen sukkession käynnistymistä luonnontilaisia ekosysteemejä vastaaviksi. Tätä varten Pohjois-Suomeen on perustettu koealaverkosto, jossa verrataan erilaisten ennallistamistoimenpiteiden vaikutuksia luontoon ja ympäristöön. Tutkimus toteutetaan Pohjanlahden maankohoamisrannikon ympäristössä sekä kahdeksassa Koillismaan ja Kainuun alueen Natura 2000 –kohteessa. Suot ennallistetaan patoamalla tai tukkimalla ojat ja poistamalla puustoa. Mitattavia muuttujia lähtötilanteessa sekä ennallistamisen jälkeen ovat pohjavesipinnan muutokset, turpeen hajoaminen ja mineralisaatio suon eri osissa, suokasvillisuuden sukkessio ja suon puustorakenne. Metsien ennallistamismenetelminä ovat polttaminen, lahopuun lisäys myrskytuhoja jäljittelemällä tai kaatamalla sekä metsäautoteiden metsitys. Tutkittavia muuttujia ovat kasvi-, jäkälä-, lahottajasieni- ja hyönteislajiston sukkessio, puuston rakenne ja uudistuminen, maaperän ravinneolot polttamisen jälkeen sekä orgaanisen aineksen muodostuminen ja juuriston kehitys teiden metsityksen jälkeen. Ennallistamisen vaikutusalueen laajuutta tutkitaan käyttäen hyväksi spatiaalisia mallinnusmenetelmiä sekä kuvanmittausmenetelmiä. Hankkeesta saatavalle tiedolle on käyttöä kehitettäessä ennallistamistoimenpiteitä kustannustehokkaammaksi ja ekosysteemien kannalta toimivammaksi sekä luotaessa työkaluja metsien ja soiden ennallistamistarpeen määrittämiseksi.

Tulokset

Soiden ennallistamistoimenpiteet käynnistivät suon ennallistumisen odotetulla tavalla: pohjavesipinnan taso nousi nopeasti, ja ero luonnontilaisiin soihin hävisi lähes täysin jo ennallistamisen jälkeisenä vuonna. Ojitettujen ja ennallistettujen soiden luonnontilaisia soita korkeammat ravinnepitoisuudet olivat merkki suon aiemmasta lannoituksesta, jolla voi olla merkitystä alueen ravinnehuuhtoumiin ennallistamistoimenpiteiden jälkeen.

Metsien ennallistamistutkimukset osoittivat, että saproksyylihyönteiset hyötyvät nopeasti metsien polttokäsittelystä sekä hankealueen nuorissa että vanhoissa metsissä. Kahdelta Natura 2000 –alueelta havaittiin yhteensä 13 uhanalaista tai silmälläpidettävää hyönteislajia heti polttojen jälkeen. Merkittävin lajeista on kaskikeiju (Phryganophilus ruficollis), jota on havaittu vain muutamassa paikassa Suomessa.

Osa lahottajasieniesiintymistä tuhoutui erityisesti metsien polttokäsittelyiden jälkeen, mutta pitemmällä aikavälillä ennallistamistoimet ovat hyödyksi luodessaan uusia habitaatteja uhanalaisille lahottajasienille. Lajiköyhillä kohteilla lahottajasienien laji- ja yksilömäärät nousivat lähtötilannetta korkeammaksi jo vuoden tai kahden vuoden kuluttua ennallistamisesta, kun taas lajirikkaammilla alueilla ennallistamisen aiheuttama taantuma kestää pitempään.

Eräs keskeinen metsien ennallistamistutkimuksen tavoite oli menetelmien välinen vertailu. Palokuorman määrällä ei ollut vaikutusta palon intensiteettiin ja puiden tai kasvillisuuden paloasteeseen. Lahopuuston lisäämiskäsittelyjen ja pienaukkohakkuiden aiheuttamat lajistomuutokset ovat huomattavasti hitaampia polttoihin verrattuna, joten niiden osalta muutoksia ei vielä ole tapahtunut. Ennallistuminen on hidas prosessi, joka edellyttää pitkän ajanjakson seurantaa.

Hankkeen vetäjä: Tolvanen, Anne
Metsäntutkimuslaitos, Oulun toimipaikka, PL 413, 90014 Oulun yliopisto
Puhelin: 029 532 3782
Sähköpostiosoite: anne.tolvanen@metla.fi

Muut tutkijat: Huotari, Noora (2006), Hökkä, Hannu, RO (2009), Juntunen, Katja (2009), Leppälä, Mirva, MU (2009), Pesonen, Erkki, VA (2005-07,2009), Päätalo, Marja-Leena, MU (2006-09), Sarjala, Tytti, PA (2009), Siitonen, Juha, VA (2008-09), Tarvainen, Oili, MU (2005-09)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 31.12.2012
Palaute