Metla Hanke 3405

Metsäsektorin rakenteelliset muutokset ja metsäpolitiikan painopisteet valituissa Keski ja Itä-Euroopan maissa -esitutkimus

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 2005-2006   Asiasanat: kansainvälinen metsätalous, metsäpolitiikka, puunhankinta
Tutkimushankeryhmä: Erillishankkeet - Metsien yhteiskunnallinen merkitys

Tavoitteet

• Säännösanalyysi keskeisimmistä poliittisista dokumenteista, kansalliset metsäohjelmat, valittujen Keksi- ja Itä-Euroopan maiden (Tšekinmaa, Puola ja Slovakia) metsäsektoreiden institutionaaliset ja organisatoriset järjestelyt siirtymäprosessin seurauksena • Valittujen siirtymätalousmaiden siirtymäprosessin tulosten komparatiivisen tutkimuksen suunnittelu ja niiden vertailu Suomen kansallisen metsäohjelma 2010 kestävän metsätalouden säännöstöön • Siirtymäprosessin pääasiallisten opetusten tunnistaminen sekä suosituksia siirrettävästä asiantuntemuksesta maille, joiden siirtymäprosessi on vielä kesken

Tulokset

Tulokset Keski- ja Itä-Euroopan maiden siirtymäprosessista suunnitelmataloudesta kohti markkinataloutta on analysoitu. Tärkeimmät tulokset prosessista olivat seuraavanlaisia:

• Kapasiteetin rakentaminen ja institutionaalinen kehitys yksityisellä metsäsektorilla Metsänomistajajärjestöjen asema kaikissa EU jäsenmaissa oli melko heikkoa. Henkiset ja rahataloudelliset resurssit tarjota riittäviä palveluita metsänomistajille olivat riittämättömät ja joissakin tapauksissa valtionhallinto ei huomioinut metsänomistajajärjestöjä asianmukaisesti päätöksenteko- ja lainsäädännöllisessä prosesseissaan. • Kapasiteetin rakentaminen ja institutionaaliset järjestelyt valtionmetsien hallinnossa Yksityiset metsänomistajat mukaan lukien kaikille sidosryhmille suunnattua, valtionmetsien hallinnoinnin uudelleensuuntaamista kohti tehokkaampien tukitoimien tarjoamista, ei ole saatettu kokonaisuudessaan loppuun kontrolloinnin ollessa edelleen vallitsevaa. Virkamiesten jatkuvat muutokset kaikilla valtionhallinnon tasoilla oli myös yleinen siirtymäprosessista johtuva oire, aiheuttaen negatiivisia vaikutuksia poliittisten toimenpiteiden tehokkuuteen sekä lainsäädännölliseen ja institutionaaliseen kehitykseen. • Metsänhoitotoimenpiteiden tehokkuuden parantaminen Metsänhoidon suunnittelu ja käytännön metsänhoito perustuivat pääasiassa perinteisiin jättäen huomioimatta metsänhoitosuunnitelmassa suositeltujen toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset. Metsänomistajien osallistuminen päätöksentekoprosessiin oli heikkoa. • Ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten näkökulmien tasapaino kestävässä metsätaloudessa Perinteisiin tapoihin pohjautuvasta metsänhoidosta johtuen toimenpiteiden sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ei oltu arvioitu riittävästi. Metsäsektorin muutos aiheutti lisäksi sosiaalista epävakautta vähentämällä julkisten metsäyritysten henkilökuntaa. Metsänhoidollisia erikoistarpeita tarvitsevien yksityismetsänhoitajien uudelleenkoulutus puuttui. • Innovatiivisen, tehokkaan ja ympäristöystävällisemmän teknologian käyttöönotto Johtuen riittämättömistä investointipääomista uudenaikaisen teknologian hankkimiseksi, urakoitsijat ja yksityiset metsäyritykset joutuivat ostamaan valtion metsäyrityksiltä vanhanaikaisia koneita, jotka eivät täyttäneet luonnonsuojelullisia tai taloudellisen tehokkuuden vaatimuksia • Markkinointi- ja hinnoittelutaitojen kehittyminen Erityisesti yksityisellä metsäsektorilla tarvitaan metsien puu- ja ei-puuaineisten tuotteiden markkinoinnin ja hinnoittelun kehittämistä. Tämä on suoraan yhteydessä valtionhallinnon, koulutuksen ja laajentamisen sekä yksityisen metsätalouden institutionaalisen ja kapasiteetin rakentamisen kehittämiseen. • Metsäteollisuusyritysten investointien lisääminen Paikallisten metsäteollisuusyritysten matala tehokkuus vaikutti negatiivisesti kestävän metsänhoidon taloudelliseen elinvoimaan ja koko metsäsektorin kehitykseen. Huomattava osuus teollisuusyrityksistä tuotti alhaisen jalostusarvon tuotteita, jotka olivat pääasiassa sahateollisuuden tuotteita. • Investointien lisääminen infrastruktuuriin sekä informaatio- ja kommunikaatiotekniikkaan Teiden rakentamiseen sekä niiden ylläpitoon kohdistuvat investoinnit ovat tarpeen. Modernit GIS/GPS-tekniikan sisältävät korjuukoneet vaativat uuden informaatio- ja kommunikointisysteemin myös yksityiselle metsäsektorilla.

Projektin tulokset esiteltiin FAO:n Euroopan metsäkomission 33:lle istunnolle ja UNECE/FAO Team of specialists on CIT:lle.

Hankkeen vetäjä: Ilavsky, Jan


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute