Metla Hanke 3387

Metsän uudistaminen ja metsittäminen turvemailla

[  English  |  Tavoitteet  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 2004-2007   Asiasanat: Suo, alkukehitys, elossapysyminen, kilpailu, kuusi, luontainen uudistaminen, maanpinnan muokkaus, metsänviljely, metsäojitus, mänty, pintakasvillisuus, pohjavesi, siemensato, taimikko, turve
Tutkimushankeryhmä: Erillishankkeet 1 - Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta

Tavoitteet

  1. Turpeen ominaisuudet ja itämisalustan kosteus turvemaiden maanmuokkauksessa. Selvitetään turpeen ominaisuuksien ja kivennäismaasekoituksen vaikutus ojitusalueen mättäiden kosteusvaihteluun ja taimettumiseen. Lisäksi erilaisiin turvemaiden pintakasvillisuuden osakasvustoihin tehtyjen pintamuokkausjälkien (laikut, jyrsinjäljet, tms.) sekä kantojen poiston taimettumista edistävä vaikutus selvitetään suhteessa vallitsevan raakahumuskerrostuman paksuuteen ja pohjavesipinnan etäisyyteen. Uudistettavien korpikuusikoiden ojitusalueilla tutkitaan lisäksi em. kasvupaikkatekijöiden ja puuston eriasteisten käsittelyvaihtoehtojen yhdysvaikutuksia taimettumiseen. Erityisesti selvitetään pienaukkohakkuiden soveltamismahdollisuuksia korpikuusikoiden luontaiseksi uudistamiseksi.
  2. Vanhojen ojitusalueiden metsänuudistamisen menetelmävertailu. Vertaillaan männyn ja kuusen uudistumisen onnistumista ja taimikoiden kehitystä luontaisesti ja viljellen uudistetuilla ojitusalueilla ja erilaisten muokkauskäsittelyjen vaikutusta uudistumisen onnistumiseen. Tämän osahankkeen yhtenä peruslähtökohtana on inventoida ja hyödyntää vanhat olemassa olevat hakkuu- ja muokkausvaihtoehtoja testaavat kokeet siten että osahankkeissa 3 ja 4 tehtävä alkukehityksen mallintaminen ja taloudellisuuslaskelmien laatiminen saisivat edellyttämänsä riittävän laajan aineistopohjan. Koska korpikuusikoiden uudistaminen varsinkin Pohjois-Suomessa edellyttää toimivia luontaisen uudistamisen vaihtoehtoja, tutkitaan pienaukkohakkuisiin ja kaksijaksoisiin koivu-kuusi taimikoihin perustuvia ja suojuspuuhakkuita korvaavia uudistamismenetelmiä. Selvitetään ravinnetaloudellisesti vaihtelevien suopeltojen ja turpeennostosta vapautuneiden suonpohjien puu- ja taimilajivalinnan, metsitysmenetelmän ja pintakasvillisuuden torjunnan vaikutukset taimikoiden varhaiskehitykseen.
  3. Uudistamisvaihtoehtojen ekonomia. Vanhoja aineistoja ja niiden täydennysmittauksia (osahankkeet 2 ja 5) hyödyntäen vertaillaan eri uudistamisvaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta siten, että laskelmiin sisällytetään uudistamisvaihtoehtojen kustannukset ja aikatekijä. Laskelmissa simuloidaan metsikön kehitys vaihtoehtoisiin ajankohtiin (esim. ensiharvennus, päätehakkuu) ja laaditaan uudistamisvaihtoehdoille taloudellisuusvertailut valituilla aikahorisonteilla.
  4. Turvemaiden metsien varhaiskehitys ja taimikonhoidon vaikutus. Nykyisissä metsikkösimulaattoreissa (MELA, MOTTI) metsiköiden uudistuminen ja alkukehitys on kuvattu kaikkein karkeimmilla malleilla. Tämän osion tavoitteena on simulaattoreita varten kuvata tarkemmin se puupopulaatio, joka ojitusalueiden erilaisille kasvupaikoille eri toimenpiteiden jälkeen vakiintuu. Mallitusta voidaan käyttää myös tutkimusmenetelmänä, kun selvitetään eri toimenpiteiden vaikutusta puiden alkukehitykseen ja vertaillaan eri uudistamismenetelmien taloudellisuutta.
  5. Alikasvosten hyödyntäminen suometsien uudistamisessa. Selvitetään väljennyshakkuun, kevyen maanpinnan rikkomisen, lannoituksen ja niiden ajoittamisen vaikutukset alikasvosten syntymiseen ja elpymiseen vanhoilla ojitusalueilla. Tutkitaan ylispuustona kasvavan hieskoivikon tiheyden vaikutusta alikasvosten viljelymahdollisuuksiin ja viljeltyjen alikasvostaimien kehitykseen. Selvitetään alikasvosten ravinnetilan riippuvuutta kasvupaikkatyypistä, turpeen paksuudesta, ojitusalueen iästä ja vapautushakkuusta.
  6. Turvemaille tyypillisen pintakasvillisuuden ja kasvillisuusmuutosten vaikutukset taimettumiseen. Tavoitteena on kuvata hakkuukypsien ojitusaluemetsien kasvillisuuden muutokset uudistamishakkuun jälkeen. Tavoite liittyy erityisesti siihen miten erilaiset kasvillisuuspinnat ja muokkausjäljet muuttuvat hakkuun jälkeisen kasvillisuuskehityksen myötä ja miten se vaikuttaa näiden pintojen taimettumisherkkyyteen.
  7. Taimikoiden laatu ja kunto sekä niihin vaikuttavat tekijät. Selvitetään ojitusaluetaimikoille ominaisten vikojen ja taimikkotuhojen esiintyminen ja erityispiirteet. Toisen puusukupolven kasvatukseen ja ravinteiden riittävyyteen liittyen tutkitaan, kuinka yleisesti ravinnepuutoksia esiintyy jo taimikkovaiheessa. Tuloksia käytetään hyväksi myös taloudellisuuslaskelmissa ja taimikoiden varhaiskehityksen simuloinnissa.

  8. Hankkeen vetäjä: Saarinen, Markku
    Metsäntutkimuslaitos, Parkanon toimipaikka, Kaironiementie 15, 39700 PARKANO
    Puhelin: 029 532 4058
    Sähköpostiosoite: markku.saarinen@metla.fi

    Muut tutkijat: Alenius, Virpi, RO (2007), Aro, Lasse, PA (2004-07), Heikkilä, Jani (2006), Hotanen, Juha-Pekka, JO (2004-05), Hytönen, Jyrki, KA (2004-07), Hökkä, Hannu, RO (2004-07), Jylhä, Paula, KA (2004-07), Kinnunen, Kaarlo, PA (2005), Kojola, Soili (2006), Moilanen, Mikko, MU (2004-07), Nousiainen, Hannu, VA (2004-05), Penttilä, Timo, VA (2006), Repola, Jaakko, RO (2004-07), Silfverberg, Klaus, VA (2004-07), Siren, Matti, VA (2006)


    Sivun alkuun

    Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
    Palaute