Kirjanpainajaa (Ips typographus L.) pidetään kuusen pahimpana hyönteistuholaisena Pohjois-Euroopassa. Tavallisesti terve puu kykenee vastustamaan kirjanpainajien hyökkäyksiä ja kirjanpainajat pystyvätkin yleensä lisääntymään vain elinkyvyltään heikentyneissä puissa, kuten tuulenkaadoissa. Myrskyjen seurauksena saattaa suurilta aloilta kaatua paljon puita, jotka tarjoavat kaarnakuoriaisille sopivia lisääntymisalustoja. Tällöin kirjanpainajat voivat runsastua aina massaesiintymäksi asti. Hyönteisten määrän ylittäessä tietyn rajan ne kykenevät joukolla murtamaan terveidenkin puiden puolustusjärjestelmän ja lopulta tappavat puut.

• Myrskytuhoalueiden seuranta:
  Vuoden 2001 syysmyrskyissä syntyneiltä n. 70:ltä erikokoiselta myrskytuhoalueelta on kesien 2002 ja 2003 osalta kartoitettu tärkeimpien tuhohyönteisten esiintyminen myrskyn kaatamissa kuusissa. Samoilla aloilla tarkkaillaan jatkossa mahdollisia pystypuiden kuolemia.
• Ennallistamiskokeet Evon ympäristössä:
  Alueella on 24 noin kahden hehtaarin kuviota, joille on jätetty pystypuuta 50 – 60 m³. Kaadettuja puita on jätetty maahan on noin 5, 30 tai 60 m³ ja loput puista on kuljetettu pois alueilta. Lisäksi puolet alueista on kulotettu puustokäsittelyn jälkeen. Useiden muiden hankkeiden joukossa olemme olemme kartoittaneet maahan kaadetuista kuusen rungoista tärkeimpien tuhohyönteisten esiintymisen. Alueilla seurataan jatkossa käsittelyiden seurauksena yleistyviä puukuolemia.
• Myrskytuhopuiden aiheuttama seuraustuhoriski:
  Nykyisten määräysten mukaan tulee vahingoittuneet puut korjata pois metsästä hyönteis- ja sienituhojen välttämiseksi, jos metsässä on vähintään 20 vahingoittuneen havupuun ryhmä. Ruotsinkylän ja Punkaharjun tutkimusmetsissä kaadettu 16 koekuviolta 20 kuusen ryhmä simuloimaan myrskytuhoa. Puolet ryhmistä on kaadettu juurineen ja puolet sahaten. Tarkoituksena on ensinnäkin selvittää minkälaisia vaikutuksia tällä "lakisääteisellä" puumäärällä on ympäröivän metsän hyönteis- ja sienituhoihin. Toisaalta tutkitaan miten eri tavoin kaadettuihin puihin iskeytyvät tuholaislajistot eroavat toisistaan ja miten lahopuulajisto kehittyy eri tavoin tuotetuilla lahopuilla.