Metla Hanke 3355

Mekaanisen puunjalostuksen uudet jatkojalosteet

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 2002-2006   Asiasanat: jatkojalostus, modifioidut puutuotteet, puun laatu, puutuoteteollisuus, rakennepuutuotteet, sivutuotteet
Tutkimusohjelma: Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki

Tavoitteet

Hankkeessa tutkitaan rakennepuutuotteisiin (EWP) ja modifioituihin puutuotteisiin soveltuvia raaka-ainevaroja (erityisesti pien- ja lehtipuu), soveltuvien raaka-aineositteiden relevantit puutekniset ominaisuudet lopputuotteen kannalta ja näiden puutuotteiden markkinoita ja kilpailukykyä. Samalla tarkastellaan uusien tuotteiden kysyntäsegmenttejä globaaleilla markkinoilla.

Tulokset

Rakennepuutuotteita (Engineered Wood Products, EWP) koskeva alahanke saatiin päätökseen v. 2003. Esiselvitystyyppisen tutkimuksen mukaan kotimainen mänty- ja koivupienpuu ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan pääosin kilpailukykyisiä raaka-aineita verrattuna muualla maailmassa rakenne-puutuotteisiin käytettäviin puulajeihin. Laboratoriokokeissa havaittiin, että kooltaan OSB-levylle tyypillisistä lastuista on mahdollista valmistaa lujaa ja jäykkää rakennepuupalkkia, edellyttäen että lastujen suuntaamisessa onnistutaan riittävän hyvin. Osahankkeen keskeiset tulokset on julkaistu Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja –julkaisusarjassa numerossa 890 ”Mänty- ja koivupienpuun käyttömahdollisuudet rakennepuutuotteissa (EWP)”.

Metsä- ja hybridihaavan laatua koskeva alahanke loppuraportoidaan alkuvuonna 2006. Tutkimuksessa tarkasteltiin päätehakkuuhaavikoiden teknistä laatua, soveltuvuutta mekaaniseen jalostukseen ja puuaineen modifiointimahdollisuuksia. Tulokset osoittavat selviä eroja metsä- ja hybridihaavan laadussa niin kasvun, oksikkuuden kuin lahoamisalttiudenkin suhteen. Hybridihaapojen kasvu alenee voimakkaasti jo parinkymmenen ikävuoden jälkeen, kun taas metsähaapa kasvaa tasaista mutta hybridihaapaa hitaampaa tahtia noin 50 vuoden ikään asti. Hybridihaavoissa esiintyy lahovikoja yleisesti jo 20-25 ikävuoden jälkeen, usein myös tätäkin nuoremmissa puissa. Haapasahatavaran keskimääräistä huonoa laatua voidaan parantaa merkittävästi esim. sormijatkostekniikalla, jolloin laikuittain oksien ympärillä esiintyvät väriviat voidaan poistaa. Haavan puuaineen mekaanisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa erilaisilla modifiointimenetelmillä. Erityisesti luontaisesti syntyneistä metsähaavikoista mutta myös viljellyistä hybridihaavikoista saadaan kuitupuun lisäksi tukkikelpoista puutavaraa, josta voidaan tuottaa modernein jalostusmenetelmin laadukkaita sisustus- ja puusepäntuotteita.

Hankkeen vetäjä: Heräjärvi, Henrik
Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimipaikka, PL 68, 80101 JOENSUU
Puhelin: 029 532 3037
Sähköpostiosoite: henrik.herajarvi@metla.fi

Muut tutkijat: Jouhiaho, Aki (2002), Junkkonen, Reijo (2003-04), Tammiruusu, Vesa (2002), Verkasalo, Erkki, JO (2002,2005), Wall, Tapio, JO (2003)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute