Metla Hanke 3341

Suometsien uudistaminen - esitutkimus v. 2002

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 2002   Asiasanat: kuusi, luontainen uudistaminen, metsänviljely, metsäojitus, mänty, suo, taimikko
Tutkimusohjelma: Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö

Tavoitteet

Näitä aiheita tutkitaan Metlassa useassa eri hankkeessa. Tässä esitutkimuksessa kartoitetaan käynnissä olevat tutkimukset ja selvitetään aiheeseen liittyvät lisätutkimustarpeet. Tältä pohjalta laaditaan hankesuunnitelma suometsien uudistamisen tutkimuksesta. Lisäksi selvitetään vanhojen kenttäkokeiden käyttömahdollisuudet uusissa tutkimuksissa sekä laaditaan suunnitelma mahdollisten uusien kenttäkokeiden perustamiseksi.

Taustaa



Suomessa on valtakunnan metsien 8. inventoinnin mukaan ojitusalueilla uudistettavia puustoja noin 180 000 ha ja varttuneita kasvatusmetsiä noin 740 000 ha, joten ojitusalueiden metsien uudistaminen lisääntyy lähitulevaisuudessa nopeasti. Metsien uudistaminen edellyttääkin yhä useammin myös turvemaiden kasvupaikkojen erityispiirteiden tuntemista.

Suometsien uudistamiseen liittyvä tutkimus edellyttää usean tieteenalan yhteistyötä. Tutkimuksen tärkeimmät osa-alueet ovat



Muut aihepiiriin liittyvät tutkimukset Metlassa




Tulokset

Tämän hankesuunnittelu- ja esitutkimushankkeen tavoitteena oli jäsennellä turvemaiden metsänuudistamista koskeva tutkimusongelma taustatietoineen ensimmäisen aihetta käsittelevän itsenäisen tutkimushankkeen esittämiseksi. Suunnittelun tuloksena esitettiin seuraaviin osahankkeisiin jaoteltu tutkimushanke syksyllä 2003. Suunnitelma hyväksyttiin ja hanke (3387 Metsän uudistaminen ja metsittäminen turvemailla) aloitettiin vuoden 2004 alusta.

  1. Turpeen ominaisuudet ja itämisalustan kosteus turvemaiden maanmuokkauksessa.
    Osahankeessa selvitetään turpeen ominaisuuksien ja kivennäismaasekoituksen vaikutus ojitusalueen mättäiden kosteusvaihteluun ja taimettumiseen. Lisäksi erilaisiin turvemaiden pintakasvillisuuden osakasvustoihin tehtyjen pintamuokkausjälkien (laikut, jyrsinjäljet, tms.) sekä kantojen poiston taimettumista edistävä vaikutus selvitetään suhteessa vallitsevan raakahumuskerrostuman paksuuteen ja pohjavesipinnan etäisyyteen. Uudistettavien korpikuusikoiden ojitusalueilla tutkitaan lisäksi em. kasvupaikkatekijöiden ja puuston eriasteisten käsittelyvaihtoehtojen yhdysvaikutuksia taimettumiseen. Erityisesti selvitetään pienaukkohakkuiden soveltamismahdollisuuksia korpikuusikoiden luontaiseksi uudistamiseksi.
  2. Vanhojen ojitusalueiden metsänuudistamisen menetelmävertailu
    Osahankeessa vertaillaan männyn ja kuusen uudistumisen onnistumista ja taimikoiden kehitystä luontaisesti ja viljellen uudistetuilla ojitusalueilla ja erilaisten muokkauskäsittelyjen vaikutusta uudistumisen onnistumiseen. Tämän osahankkeen yhtenä peruslähtökohtana on inventoida ja hyödyntää vanhat olemassa olevat hakkuu- ja muokkausvaihtoehtoja testaavat kokeet siten että osahankkeissa 3 ja 4 tehtävä alkukehityksen mallintaminen ja taloudellisuuslaskelmien laatiminen saisivat edellyttämänsä riittävän laajan aineistopohjan. Koska korpikuusikoiden uudistaminen varsinkin Pohjois-Suomessa edellyttää toimivia luontaisen uudistamisen vaihtoehtoja, tutkitaan pienaukkohakkuisiin ja kaksijaksoisiin koivu-kuusi taimikoihin perustuvia ja suojuspuuhakkuita korvaavia uudistamismenetelmiä. Osiossa selvitetään myös ravinnetaloudellisesti vaihtelevien suopeltojen ja turpeennostosta vapautuneiden suonpohjien puu- ja taimilajivalinnan, metsitysmenetelmän ja pintakasvillisuuden torjunnan vaikutuksia taimikoiden varhaiskehitykseen.
  3. Uudistamisvaihtoehtojen ekonomia
    Vanhoja aineistoja ja niiden täydennysmittauksia (osahankkeet 2 ja 5) hyödyntäen vertaillaan eri uudistamisvaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta siten, että laskelmiin sisällytetään uudistamisvaihtoehtojen kustannukset ja aikatekijä. Laskelmissa simuloidaan metsikön kehitys vaihtoehtoisiin ajankohtiin (esim. ensiharvennus, päätehakkuu) ja laaditaan uudistamisvaihtoehdoille taloudellisuusvertailut valituilla aikahorisonteilla.
  4. Turvemaiden metsien varhaiskehitys ja taimikonhoidon vaikutus
    Nykyisissä metsikkösimulaattoreissa (MELA, MOTTI) metsiköiden uudistuminen ja alkukehitys on kuvattu kaikkein karkeimmilla malleilla. Tämän osion tavoitteena on simulaattoreita varten kuvata tarkemmin se puupopulaatio, joka ojitusalueiden erilaisille kasvupaikoille eri toimenpiteiden jälkeen vakiintuu. Mallitusta voidaan käyttää myös tutkimusmenetelmänä, kun selvitetään eri toimenpiteiden vaikutusta puiden alkukehitykseen ja vertaillaan eri uudistamismenetelmien taloudellisuutta.
  5. Alikasvosten hyödyntäminen suometsien uudistamisessa
    Osahankkeessa selvitetään väljennyshakkuun, kevyen maanpinnan rikkomisen, lannoituksen ja niiden ajoittamisen vaikutukset alikasvosten syntymiseen ja elpymiseen vanhoilla ojitusalueilla. Tutkitaan ylispuustona kasvavan hieskoivikon tiheyden vaikutusta alikasvosten viljelymahdollisuuksiin ja viljeltyjen alikasvostaimien kehitykseen. Lisäksi selvitetään alikasvosten ravinnetilan riippuvuutta kasvupaikkatyypistä, turpeen paksuudesta, ojitusalueen iästä ja vapautushakkuusta.
  6. Turvemaille tyypillisen pintakasvillisuuden ja kasvillisuusmuutosten vaikutukset taimettumiseen
    Osion tavoitteena on kuvata hakkuukypsien ojitusaluemetsien kasvillisuuden muutokset uudistamishakkuun jälkeen. Tavoite liittyy erityisesti siihen miten erilaiset kasvillisuuspinnat ja muokkausjäljet muuttuvat hakkuun jälkeisen kasvillisuuskehityksen myötä ja miten se vaikuttaa näiden pintojen taimettumisherkkyyteen.
  7. Taimikoiden laatu ja kunto sekä niihin vaikuttavat tekijät
    Osahankkeessa selvitetään ojitusaluetaimikoille ominaisten vikojen ja taimikkotuhojen esiintyminen ja erityispiirteet. Toisen puusukupolven kasvatukseen ja ravinteiden riittävyyteen liittyen tutkitaan, kuinka yleisesti ravinnepuutoksia esiintyy jo taimikkovaiheessa. Tuloksia käytetään hyväksi myös taloudellisuuslaskelmissa ja taimikoiden varhaiskehityksen simuloinnissa.


Edellä kuvatun suunnitelman lisäksi tässä esitutkimushankkeessa laadittiin raportti (103KB pdf) tähän asti saatavilla olevista vanhojen ojitusalueiden metsänuudistamista koskevista tiedoista.

Hankkeen vetäjä: Saarinen, Markku
Metsäntutkimuslaitos, Parkanon toimipaikka, Kaironiementie 15, 39700 PARKANO
Puhelin: 029 532 4058
Sähköpostiosoite: markku.saarinen@metla.fi


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute