|
|
 |
 |
Osahanke 2:
Kangasmetsien ravinteisuuden hoito
Tuhkalla ja typpilannoituksella pitkäaikainen positiivinen yhteisvaikutus kangasmailla
Tuhkalannoituksen vaikutuksia kangasmaan kemiallisiin ominaisuuksiin ja puuston kasvuun on hankkeessa tutkittu pitkäaikaisten tuhkalannoituskokeiden avulla. Tulosten mukaan puun tuhka parantaa maan ravinnetilaa ns. emäsravinteiden osalta pitkäksi aikaa. Kangasmailla tuhka ei ole parantanut typen saatavuutta, mikä on tärkeää kasvunlisäyksen kannalta. Pelkkä tuhkalannoitus ei yleensä ole lisännyt kangasmetsien kasvua karuilla, typpitaloudeltaan huonoilla kasvupaikoilla (Saarsalmi ym. 2004, 2005) . Kangasmetsissä kasvunlisäyksen aikaansaaminen näyttää yleensä edellyttävän tuhkan ohella myös typen lisäystä. Typpilannoituksen kasvua lisäävä vaikutus kestää vajaat 10 vuotta. Muhoksella kuivalla mäntykankaalla kokeiltiin pelkän typpilannoituksen ohella typen ja puuntuhkan yhdistelmää. Sillä aikaansaatu kasvuvaikutus jatkui vielä sen jälkeen kun typen välitön vaikutus oli loppunut ( Saarsalmi ym. 2006 ). Epäselvää toistaiseksi on, onko pitkäaikaiseen, yli 20 vuotta kestäneeseen kasvunlisäykseen syynä tuhkan ja typen yhteisvaikutus vai tuhkan ajan myötä esille tuleva maanparannusvaikutus. Ks. tiedote 30.11.2006.
- Saarsalmi, A. & Levula, T. 2007. Wood ash application and liming: Effects on soil chemical properties and growth of Scots pine transplants. Baltic Forestry 13(2): 149-157.
- Karltun, E., Saarsalmi, A., Ingerslev, M., Mandre, M., Andersson, S., Gaitnieks, T., Ozolincius, R. & Varnagiryte-Kabasinskiene, I. 2008. Wood ash recycling - possibilities and risks. In: Röser, D., Asikainen, A., Raulund-Rasmussen, K. & Stupak, I. (eds.). Sustainable use of forest biomass for energy: A synthesis with focus on the Baltic and Nordic region. Managing Forest Ecosystems 12: 79-108.
- Saarsalmi, A., Kukkola, M., Moilanen, M. & Arola, M.. 2006. Long-term effects of ash and N fertilization on stand growth, tree nutrient status and soil chemistry in a Scots pine stand. Forest Ecology and Management 235 (1-3): 116-128.
- Saarsalmi, A., Derome, J. & Levula, T. 2005. Effect of wood ash fertilization on stand growth, soil, water and needle chemistry, and berry yields of lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) in a Scots pine stand in Finland . In: Mandre, M. (ed.). Utilisation of industrial wastes in forestry. Forestry Studies 42: 13-33.
- Saarsalmi, A., Mälkönen, E. & Kukkola, M. 2004. Effect of wood ash fertilization on soil chemical properties and stand nutrient status and growth of some coniferous stands in Finland . Scandinavian Journal of Forest Research 19(3): 217-233.
Boorilannoitus korjaa kuusen kasvuvaurioita
Boorin puutos aiheuttaa metsissä eriasteisia kasvuhäiriöitä. Jatkamme hankkeessa 3297 aloitettuja booritutkimuksia.
Erityisesti Pohjois-Savossa on kiinnitetty huomiota viljavien
kangasmaiden kuusikoissa ilmeneviin kasvuhäiriöihin (Tamminen &
Saarsalmi 2004, hanke 3297). Boorilannoituksella voidaan edistää
kasvuhäiriöisten puiden toipumista. Neulasten booripitoisuus nousee
lannoituksen jälkeen huomattavasti jo yhden kasvukauden aikana.
Boorilannoitus lisää puiden pituuskasvua, mutta ei vaikuta juurikaan
paksuuskasvuun. Ilmeisesti boorin puutos hidastaa puiden pituuskasvua jo
ennen kuin ulkoisia oireita ilmenee, sillä myös terveen näköisten puiden
pituuskasvu lisääntyi boorilannoituksella. Lannoitusvaikutus oli sama
riippumatta siitä, annettiinko boori fosforin kanssa tai yksinään
(Saarsalmi & Tamminen 2005, hanke 3297). On kuitenkin tärkeää, että
kasvuhäiriöriski tiedostetaan ajoissa, koska jo syntyneet runkoviat
eivät häviä puista lannoittamalla. Ks. tiedote 10.10.2005.
Hakkuutähteiden oton vaikutukset kangasmaiden ravinnetaseisiin
Hankkeessa tutkitaan vuosina 2007 ja 2008 pitkäaikaisten hakkuutähdekokeiden aineiston avulla hakkuutähteiden oton vaikutuksia ravinteiden saatavuuteen. Osa työstä tehdään Metsämiesten Säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa Hakkuutähteiden ravinnemäärien arviointi - pääpuulajien ravinnepitoisuusyhtälöt (Jukka Luiro), ja
hankkeessa on
myös muuta ulkopuolista rahoitusta.
Vanhin koesarja on 30-vuotismittausvaiheessa. 1980-luvulla yhteispohjoismaisena yhteistyönä perustetun koesarjan 20-vuotismittauskierros päättyy 2007. Näille kokeille laaditaan uusien täydentävien mittausten ja mallinnuksen avulla ravinnetaseet, joiden avulla voidaan määrittää kasvumuutosten syyt. Tavoitteena on laadittavien ravinnetaseiden avulla ymmärtää mitä hakkuutähteiden korjuu merkitsee metsiköiden ravinnevarastoille ja virroille, ja sitä kautta selittää hakkuutähdekokeissa todettuja kasvumuutoksia (Jacobson ym. 2000, Mälkönen ym. 2001). Latvustohakkuutähteitä poistettaessa metsäekosysteemistä poistuu varsinkin typpeä, ja kangasmailla harvennushakkuussa jäljelle jäävien puiden kasvumuutokset ovat verrannollisia käytettävissä olevan typen määrän muutoksiin.
- Helmisaari, H.-S., Finér, L., Kukkola, M., Lindroos, A.-J., Luiro, J., Piirainen, S., Saarsalmi, A., Smolander, A. & Tamminen, P. 2008. Energiapuun korjuu ja metsän ravinnetase. Julkaisussa: Kuusinen, M. & Ilvesniemi, H. (toim.). Energiapuun korjun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja (saatavissa www.metsavastaa.net/energiapuu/raportti). s. 18-29.
- Raulund-Rasmussen, K., Stupak, I., Clarke, N., Callesen, I., Helmisaari, H.-S., Karltun, E. & Varnagiryte-Kabasinskiene, I. 2008. Effects of very intensive forest biomass harvesting on short and long term site productivity. In: Röser, D., Asikainen, A., Raulund-Rasmussen, K. & Stupak, I. (eds.). Sustainable use of forest biomass for energy: A synthesis with focus on the Baltic and Nordic Region. Managing Forest Ecosystems 12: 29-78.
- Jacobson, S., Kukkola, M., Mälkönen, E. & Tveite, B. 2000. Impact of whole-tree harvesting and compensatory fertilization on growth of coniferous thinning stands. Forest Ecology and Management 129: 41-51.
- Mälkönen, E., Kukkola, M. & Finér, L. 2001. Energiapuun korjuu ja metsämaan ravinnetase. Julkaisussa: Nurmi, J. & Kokko, A. (toim.). Biomassan tehostetun talteenoton seurannaisvaikutukset metsässä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 816:31-52.
Alkuun
|
