Metla Hanke 3332

Vesitalouden vaikutus puiden kasvuun ja kasvupaikkojen puuntuotoskykyyn Etelä-Suomen kangasmailla

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Julkaisut  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 2002-2006   Asiasanat: kasvu, kasvupaikka, maaperä, puuntuotoskyky, tuotos, vesitalous, vesitase
Tutkimusohjelma: Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset

Tavoitteet

Hankkeen keskeinen hypoteesi on, että erot vesitaloudessa selittävät Etelä-Suomen rannikon ja sisämaan väliset erot puuston kehityksessä kangasmailla. Paljolti tarkasteluissa verrataankin Suomen rannikon puiden kasvua, kasvupaikkoja ja kasvuolosuhteita sisämaan vastaaviin.

Tutkimusaiheet

Tutkimukset koostuvat kolmesta eri tarkastelusta, jossa kussakin on oma "mittakaavansa", tarkastelukulmansa ja lähestymistapansa...

  • Etelä-Suomen sisäosissa sekä Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa määritetään kasvupaikkojen puuntuotoskyky laatimalla pituuskehitysmallit valtapituusbonitointia varten. Valtapituus-boniteetin alueellista vaihtelua tutkitaan eri aineistoilla erityisesti suhteessa kasvupaikan vesitaloutta kuvaaviin tunnuksiin.

  • Hankkeen toisessa osassa tavoitteena on arvioida, miten kasvupaikan vesitalous (mikrotopografia, myös muu spatiaalinen vaihtelu) vaikuttaa kasvuun sekä mahdollisesti harvennus- ja lannoitusreaktioon Pohjanmaan rannikon kankaille perustetuissa käsittelykokeissa.

  • Kasvukauden aikaista läpinitan kasvua ja vallitsevia ympäristöoloja verrataan rannikolle ja Keski-Suomeen sijoitetuissa intensiivikokeissa, jossa on kasvupantoja sekä muita dataloggeriin kytkettyjä ympäristöä kuvaavia antureita. Mahdollisuuksien mukaan pyritään muuttamaan routa-olosuhteita (eli äärevöittämään) olkipeitteillä tai muilla käsittelyillä.
Lisää tietoja joistakin Pohjanmaan rannikkoalueen erityispiirteistä löytyy vanhempien hankkeiden websivuista esimerkiksi...


Tulokset

Tilannekatsaus 12/2004

  • Kaatokoepuiden mittaukset ovat sujuneet odotettua hitaammin. Hankkeessa on kehitetty perinteisestä runkoanalyysistä poikkeavan menettelytavan, jossa maastotyön osuus jää melko pieneksi, mutta puunäytteiden käsittely ja mittaus sisätiloissa on kuitenkin varsin mittava työ. Tähän mennessä on uusina ainestoina ainoastaan mitattu Metlan tutkimusmetsien puita Vilppulasta ja Vesijaolta. Ahvenanmaalle pyritään luomaan valtapuiden pituuskehitystä kuvaavat mallit yhdistelemällä VMI:n ja vanhoja metsikkötason mittauksia tarkasteluissa.

  • Rannikon kestokokeissa perusmittaukset on pääosin tehty suunnitelmien mukaan. Tuloksia on lähinnä esitelty retkeilyillä ja muissa tilaisuuksissa. Pääpaino on silloin ollut metsänkäsittelyn perusteiden kuvaamisessa sekä eri vaihtoehtojen puuntuotannollisten ja taloudellisten seurausten vertailemisessa. Vertailuissa on monesti käytetty MOTTI simulaattorilla ennustettuja tuloksia.

    Paremminkin maankohoamisen vaikutuksia selittäviä tarkasteluja (maaperä & topografia) pyritään tekemään, kunhan kokeiden korkeustiedot saadaan vaa'ituksilla selville. Valtakunnallisessa korkeusmallissa pikselin koko on 25x25 m ja se on vielä liian suuri rannikon pienpiirteisen maaston kuvaamiseksi.

  • Intensiivimittauksissa on onnistuttu muuttamaan kasvupaikan routa-olosuhteita merkittävästi, mutta mittakaavaaltaan alueet ovat olleet pieniä ja puustovaikutuksia on ollut vaikeaa havaita. Mittauksia pitäisi myös jatkaa pitkällä aikavälillä ja niihin tulisi ottaa mukaan rungon nestevirtaus mittaukset (sap-flow measurement). Kastelu ja/tai kattorakenteet (kuivuus) voisivat olla hyviä täydentävinä käsittelyinä ympäristö olosuhteiden äärevöittämisessä. Pelkät vertailut puiden kasvukauden aikaisesta kasvusta eri alueilla ei tunnu johtavan selkeästi tulkittaviin tuloksiin.


  • Hankkeen vetäjä: Karlsson, Kristian
    Metsäntutkimuslaitos, Kannuksen toimipaikka, Silmäjärventie 2, 69100 KANNUS
    Puhelin: 029 532 3413
    Sähköpostiosoite: kristian.karlsson@metla.fi


    Sivun alkuun

    Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
    Palaute