Metla Hanke 3318

Taloudellis-ekologiset vuorovaikutukset metsävarojen kestävässä käytössä

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 2001-2006   Asiasanat: kiertoaika, metsäekonomia, optimaalinen ikäluokkadynamiikka, optimaaliset harvennukset
Tutkimusohjelma: Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset

Tavoitteet

Tällä luonnonvara- ja ympäristötaloustieteeseen projektilla on kaksi tavoitetta: 1. soveltaa aikaisempaa monipuolisempaa metsäekologista mallia metsikkötason taloudellisessa optimoinnissa, 2. ratkaista pitkän aikavälin tasapaino metsikköjoukon kokonaisuutta ja puun hinnan muodostumista vapailla markkinoilla kuvaavassa mallissa.

Yhden metsikön taloudellisesti optimaalista käyttöä kuvattiin malleilla, jotka poikkesivat toisistaan metsikön ekologisen kuvauksen osalta. Nämä ekologiset mallit yhdistettiin taloudelliseen optimointiin ja ratkaistiin numeerisesti. Tuloksena syntyi kuvaus metsikön optimaalisesta istutustiheydestä, harvennuksista ja kiertoajasta. Optimaalisuus viittaa mahdollisimman suureen tulojen nykyarvoon.

Tavoitteena oli edetä taloudellisen optimoinnin ja ekologisten mallien yhdistämisessä yksinkertaisista ekologisista kuvauksista kohti yksityiskohtaisia malleja. Erityisesti tavoitteena on soveltaa Helsingin ylipiston metsäekologian laitoksella 20 vuoden aikana kehitettyä yksityiskohtaista prosessimallia. Tämä malli perustuu fotosynteesiä ja puun rakennetta kuvaaviin malleihin ja teorioihin ja sitä ei ole aikaisemmin yhdistetty taloudelliseen optimointiin.

Tulokset

Tavoitteet toteutuivat ennakkosuunnitelman mukaisesti. Hankkeessa kehitettiin neljä yksityiskohtaisuudessaan toisistaan poikkeavaa metsikkötason taloudellista optimointimallia. Erityisen toimivaksi osoittautui prosessimallin yhdistäminen taloudelliseen optimointiin. Mallin yksityiskohtaisuutta käytettiin optimoinnissa metsänhoidon vaihtoehtojen ja puun laadun välisen yhteyden kuvauksessa. Tällä on suuri taloudellinen merkitys, ja laadun tarkemman kuvauksen seurauksena optimoinnin tulokset ovat selkeämmin tulkittavissa kuin vähemmän yksityiskohtia sisältävissä malleissa. Optimointi testaa miljoonia eri metsän käsittelyvaihtoehtoja ja voi paljastaa ekologisen mallin puutteita. Tutkimuksen kuluessa ekologista mallia oli useaan otteeseen yhteistyössä ekologien kanssa korjattava. Yhteistyö taloustieteen, ekologian, matematiikan ja metsänhoitotieteen välillä oli tiivistä.

Mallien tulosten vertailu Suomessa sovellettaviin metsänhoidon ohjeisiin ja metsälainsäädäntöön paljasti, että ohjeet ja lainsäädäntö eivät perustu taloudellisiin tavoitteisiin vaan pyrkimykseen maksimoida metsätalouden kuutiotuotos. Tämän osoitettiin johtavan merkittäviin taloudellisiin tappioihin. Tästä tehtiin raportti valtiontilintarkastajille. Lisäksi projektin tuloksia ja kehitettyjä malleja käytettiin uudistettaessa tutkimustyön kuluessa hankkeen tutkijoiden toimesta kritisoituja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoidon ohjeita. Edelleen tulosten pohjalta muutettiin maa- ja metsätalousministeriön metsälakia koskevan asetusta kiertoja ja harvennusvoimakkuuksia koskevien rajoitteiden osalta. Uudet ohjeet ja metsäasetus antavat mahdollisuuden kannattavampaan puuntuotantoon.

Projektin toinen tavoite oli ratkaista metsävarojen toistaiseksi ratkaisematon ongelma pitkän aikavälin tasapainon luonteesta mallissa, joka sisältää puuston ikäluokat ja puun hinnan määräytymisen kysynnän ja tarjonnan tasapainona. Tämä on keskeinen kysymys keskusteltaessa kestävän metsätalouden toteutumisesta vapaassa markkinataloudessa. Ongelmasta on esitetty lukuisia ratkaisuehdotuksia kuitenkaan onnistumatta ilman, että mallia olisi oleellisesti yksinkertaistettu. Tässä hankkeessa ongelmaan sovellettiin eri matemaattisen optimoinnin teoriaa kuin muissa tutkimuksissa ja ongelma ratkaistiin analyyttisesti. Lisäksi kehitettiin numeerinen algoritmi analyyttisesti oikean ratkaisun kuvaamiseksi. Tutkimuksen tulokset osoittivat vääräksi aikaisemman käsityksen, jonka mukaan tasapainon luonne olisi tyypillisesti syklinen. Syklisyyden osoitettiin johtuvan diskreetin ajan soveltamisesta. Perusmallista tehtiin useita sovelluksia ja laajennuksia. Mallin stokastinen versio laajentaa useiden kysymysten osalta aikaisemmin yhden metsikön kuvaukseen perustuneita ns. stokastisia Faustmann -malleja ja osoittaa ne rajoittuneiksi erityisesti, jos päätöksentekijä on riskin kaihtaja.

Käytännön metsäpolitiikan näkökulmasta tämä projektin osio perustelee sen suomalaiselle metsäpolitiikalle ja metsälainsäädännölle toistaiseksi vieraan käsityksen, että kilpailulliset raakapuumarkkinat johtavat kestävään metsätalouteen ja että yksityistaloudellisesti kannattava metsätalous on myös kansantaloudellisesti optimaalista.

Hankkeen vetäjä: Tahvonen, Olli

Muut tutkijat: Cao, Tianjian (2002-04), Hyytiäinen, Kari, VA (2002-06), Jämsä, Jari, VA (2002), Peltoniemi, Mikko, VA (2004), Taipale, Juhani (2002-04), Viitala, Esa-Jussi, VA (2002-06)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute