Metla Hanke 3314

Säteilyriskien hallinta metsätaloudessa

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Julkaisut  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 2001-2006   Asiasanat: kuusi, lannoitus, mänty, radiocesium, radioekologia, rauduskoivu, vastatoimenpide
Tutkimushankeryhmä: Erillishankkeet 1 - Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta

Tavoitteet

Radioaktiivisen laskeuman aiheuttamiin ongelmiin voidaan puuttua pitkäjänteisillä toimenpideohjelmilla. Suomessa tulee varautua laaja-alaisiin laskeumatilanteisiin suunnittelemalla ennakolta oloihimme soveltuvia toimenpiteitä vakavien säteilytilanteiden varalle. Tämä on mahdollista, kun metsänhoidon radioekologiasta on hankittu riittävä tutkimustieto. Tässä tutkimushankkeessa julkaistaan yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa tähänastisten kenttäkokeiden tuloksia. Lisäksi hankkeessa kerätään uutta aineistoa kuusen ja rauduskoivun viljavien kasvupaikkojen lannoituskokeilta.

Hankkeessa koordinoidaan myös Metlan asiantuntijoiden osallistumista vastatoimenpidemenetelmien arviointiin. Vastatoiminpidemenetelmien arviointia tehdään yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Työn tavoitteena on kehittää tutkimustulosten perusteella käytännön ohjeita puuntuotannon ja sen parissa työskentelevien ihmisten turvaamiseksi säteilytilanteissa. Tshernobylin kaltaisen ydinlaitosonnettomuuden uusiutumismahdollisuutta pidetään pienenä, mutta varautuminen vastaaviin onnettomuuksiin on siitä huolimatta tärkeä osa ympäristöriskien hallintaa myös metsätaloudessa.

Tulokset

Säteilyriskien hallinta metsätaloudessa -hankkeessa selvitettiin lannoituksen vaikutusta männyn (mm. puuaineksen, kuoren, oksien ja neulasten) ja turpeen kaliumin ja radioaktiivisen cesiumin (134Cs ja 137Cs) pitoisuuksiin ja määriin. Tutkimus tehtiin turvekankaalla yhdeksän vuotta Tshernobylistä tulleen radioaktiivisen laskeuman jälkeen. Neulasanalyysin tulosten mukaan mäntyjen radioaktiivisen cesiumin otto lisääntyi selvästi silloin, kun männyt kärsivät voimakkaasta kaliumin puutoksesta. Kaliumia sisältävien lannoitteiden käyttö vähensi männyn cesiumin ottoa huomattavasti. Lisäksi lannoitus nopeutti cesiumin siirtymistä turveprofiilissa alaspäin puiden aktiivisen ravinnekierron ulkopuolelle.

Neulasanalyysillä tutkittiin myös lannoituksen ja kuivatustehokkuuden vaikutuksia radiocesiumin pitoisuuksiin männyn neulasissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin ojitetulta rämeeltä Länsi-Suomesta talvella 1990-1991. Tulosten mukaan lannoittamattomilla männyillä oli voimakas - ja kertaalleen lannoitetuillakin männyillä lievä - kaliumin puutos. Sen sijaan kaliumilla ja fosforilla jatkolannoitettujen mäntyjen kaliumravitsemus oli hyvä. Lannoitus vähensi merkitsevästi neulasten radioaktiivisen cesiumin pitoisuuksia ja määriä. Kuivatustehokkuudella (10-100 m) ei ollut merkitsevää vaikutusta kaliumiin tai cesiumiin.

Toistetun NPK-lannoituksen vaikutusta puolukkatyypin männikön alikasvoskuusten 137Cs- ja biomassajakaumaan tutkittiin Pirkanmaalla sijaitsevalla lannoituskokeella. Tutkimus tehtiin 13 vuotta viimeisimmän lannoituksen ja 12 vuotta Tshernobylistä tulleen radioaktiivisen laskeuman jälkeen. Lannoitus pienensi voimakkaasti (72-92%) alikasvoskuusiin sitoutuneen radioaktiivisen cesiumin määrää. 137Cs-pitoisuudet olivat korkeimmat vertailukuusten elävän latvuksen yläpuoliskossa (kuoressa, neulasissa ja oksissa 2455-3443 Bq/kg). Lannoitus ei muuttanut oleellisesti cesiumin suhteellista vertikaalijakaumaa kuusissa. Cesiumin kokonaismäärä alikasvoskuusissa riippuu puiden biomassasta ja rinnankorkeusläpimitasta.

Kalkituksen ja lautasaurauksen vaikutusta nuorten mäntyjen radiocesiumin ja -strontiumin ottoon tutkittiin kuivalla mäntykankaalla Länsi-Suomessa. Maanmuokkaus lisäsi huomattavasti kaikkien tutkittujen puuositteiden (mm. runkopuu, oksat, neulaset, juuret) biomassaa, mutta samalla vähensi selvästi cesiumaktiivisuutta. Toisaalta puuositteisiin sitoutuneen strontiumin määrä lisääntyi. Radiocesiumin pitoisuudet olivat korkeimmat käsittelemättömissä vertailumännyissä. Strontium käyttäytyi cesiumista poikkeavasti. Muutoksia puiden cesium- ja strontiummäärissä selitettiin toimenpiteistä aiheuneilla ravinteiden liikkuvuuden lisääntymisellä, juuristomuutoksilla sekä Cs/K- ja Sr/Ca-suhteiden merkityksellä puiden ravinnedynamiikassa.

Suomen metsien tilasta saat lisätietoja Metlan Metsien terveys -palvelusta.

Hankkeen vetäjä: Aro, Lasse
Metsäntutkimuslaitos, Parkanon toimipaikka, Kaironiementie 15, 39700 PARKANO
Puhelin: 029 532 4025
Sähköpostiosoite: lasse.aro@metla.fi


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute