Kesto: 2001-2003 Asiasanat: allokaatio, havupuut, hiili, juurten kasvu, maan lämpötila, ravinteet, typpi, veden otto
Hankkeen aikana on Joensuun tutkimuskeskuksen juuristolaboratoriossa tehty erilaisia kokeita:
Koe 1: Maan lämpötilan vaikutus männyn (Pinus sylvestris L.) taimien fenologiaan, morfologiaan ja biomassan allokaatioon.
Kun maan lämpötila oli 5-17oC, lämpötilalla ei ollut vaikutusta verson ja juurten pituuskasvun alkamiseen. Sen sijaan alhainen maan lämpötila heikensi verson ja juurten pituuskasvua. Taimien biomassa oli pienin alhaisimmassa lämpötilassa ja suurin +13oC:ssa.
Juurten biomassa lisääntyi maan lämpötilan kohotessa. Samalla biomassan allokaatio juuriin lisääntyi jonkin verran. Maan lämpötilalla ei ollut vaikutusta juurten sokeripitoisuuteen. Sen sijaan uusimpien neulasten sokeripitoisuus lisääntyi maan lämpötilan kohotessa.
Koe 2: Maan lämpötilan vaikutus 5-vuotiaiden kuusen (Picea abies (L.) Karst) taimien kaasunvaihtoon sekä neulasten typpi- ja klorofyllipitoisuuteen.
Eri käsittelyissä maan lämpötila oli kasvukauden aikana 9oC, 13oC , 18oC ja 21oC. Alhainen maan lämpötila alensi neulasten nettofotosynteesiä ja jonkin verran myös neulasten ilmarakokonduktanssia ja haihduntaa. Neulasten kokonaisklorofyllipitoisuudessa oli käsittelyjen välillä merkitsevät erot, mutta klorofylli a/b-suhde ei poikennut käsittelyjen välillä. Maan lämpötila vaikutti myös neulasten tärkkelyspitoisuuteen, joka oli kasvukauden aikana korkein alhaisimmassa lämpötilassa.
Koe 3: Roudan sulamisajankohdan vaikutus 5-vuotiaiden männyn (Pinus sylvestris L.) taimien kasvuun ja fysiologiseen kehitykseen.
Alustavien tulosten perusteella roudan sulamisajankohta vaikuttaa huomattavasti männyn fysiologiaan ja kasvuun. Mikäli roudan sulaminen viivästyy 2 viikkoa siitä, kun ilman lämpötila ja valaistus lisääntyvät, syntyy mäntyihin palautumattomia vaurioita. Roudan sulamisen viivästyminen, ja sen todennäköisenä seurauksena muodostunut veden saatavuuden heikkeneminen, havaittiin useissa fysiologisissa tunnuksissa. Roudan sulamisajankohta vaikutti myös pituuskasvun alkamiseen. Mitä aikaisemmin maa suli, sitä aikaisemmin alkoi verson pituuskasvu, vaikka molemmissa käsittelyissä ilman lämpötila ja valaistus olivat samanlaiset.
Hankkeen vetäjä:
Repo, Tapani
Metsäntutkimuslaitos,
Joensuun toimipaikka,
PL 68, 80101 JOENSUU
Puhelin: 029 532 3136
Sähköpostiosoite: tapani.repo@metla.fi
Muut tutkijat: Finér, Leena, JO (2001), Sutinen, Sirkka, JO (2002-03)
Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute