Metla Hanke 3303

Tulen merkitys ja käyttö boreaalisessa metsässä

Kesto: 2000-2006 Asiasanat: kulotus, metsäpalot, sukkessio
Tutkimushankeryhmä: Erillishankkeet 1 - Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta

Tavoitteet

Tavoitteena on hankkia ekologista, käytäntöön sovellettavaa tietoa tulen merkityksestä boreaalisessa metsäluonnossa sekä tutkia ja kehittää tulen käyttöä metsien luonnonpiirteiden säilyttämisessä ja palauttamisessa talousmetsissä.

Hankkeessa:

Tutkitaan eri metsänkäsittelymenetelmien ja erityisesti säästöpuuryhmien ekologisia vaikutuksia.
Verrataan metsäpalon ja kulotuksen ekologisia vaikutuksia muihin metsänkäsittelymenetelmiin.
Kehitetään metsien syttymisherkkyysluokitus ja palon vaikutusten voimakkuuden arviointi sekä metsäpalojen etenemiseen liittyvää mallitusta yhteistyökumppanien kanssa. Luokitusta ja malleja käytetään apuna metsäpalojen torjunnassa ja metsäpaloennusteissa, mutta myös kulotusten toteuttamisessa.
Kehitetään luonnon häiriödynamiikkaan paremmin perustuvia uusia metsänkäsittelymalleja ja -menetelmiä.
Sovelletaan metsäpaloihin ja kulotukseen liittyviä ekologisia tutkimustuloksia käytännön metsätaloudessa.

Osahankkeet

Syttymisherkkyysluokituksen ja palon etenemismallien kehittäminen
Metsäpalojen ja kulotuksen merkitys maaperän ravinnekierrossa ja mikrobiyhteisön kannalta
Palon jälkeinen sukkessio ja tulen käyttömahdollisuudet metsänkäsittelymenetelmänä ja metsien luonnonpiirteiden säilyttämisessä

Aikaisempi toiminta

Kasvillisuuden monimuotoisuus metsäekosysteemin tilan ja muutoksen ilmaisijana,
Monimuotoisuus talousmetsien uudistamisessa,
Metsien hiilivarastojen dynamiikan mallit,
Metsänraja-alueiden ekologia, hoito ja käyttö

Yhteydet muihin hankkeisiin ja yhteistyötahot

Luonnon- ja talousmetsien rakenteen, kehitysdynamiikan ja monimuotoisuuden erot (2001-2004)
Kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat mm. Helsingin, Joensuun ja Oulun yliopistot Suomen Ympäristökeskus, Hämeen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut, Sisäasiainministeriön pelastusosasto, StoraEnso Oy, UPM-Kymmene ym. metsäyhtiöt ja Metsähallitus. Yhteistyötä on myös Metsätehon ja Helsingin yliopiston kanssa Suomen Akatemian biodiversiteettitutkimusohjelmassa.

Tulokset

Tähänastiset tulokset osoittavat metsänkäsittelyn kasvillisuusvaikutusten olevan sitä voimakkaampia mitä intensiivisempi käsittelymenetelmä on. Avohakkuun ja 7 % säästöpuuhakkuun ei todettu merkittävästi poikkeavan toisistaan aluskasvillisuuden vaikutusten osalta. Pienaukkohakkuun (50 % puustosta poistettu) ja harsintahakkuun (30 % poistettu) vaikutukset ovat samankaltaisia ja kasvillisuuden palautuminen nopeampaa kuin avohakkuun jälkeen. Maanmuokkauksen vaikutukset kasvillisuuteen ovat selvästi suurempia kuin uudistaminen ilman maanmuokkausta. Maanmuokkauksessa tuhoutuu maapuusta noin 60 %.

Hankkeen vetäjä: Vanha-Majamaa, Ilkka
Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka, PL 18, 01301 VANTAA
Puhelin: 029 532 2532
Sähköpostiosoite: ilkka.vanha-majamaa@metla.fi

Muut tutkijat: Galand, Pierre (2004), Haaparanta, Ahti (2002-04), Hautala, Harri, VA (2002), Hänninen, Noora (2003), Immonen, Ilkka (2002), Kauhanen, Heikki, KO (2002-06), Korpela, Leila, VA (2003), Laaka-Lindberg, Sanna (2006), Lilja, Saara (2006), Lindberg, Henrik (2003-04), Rabinowitsch-Jokinen, Ruut (2005), Ryömä, Riitta (2002), Salo, Kauko, JO (2002-04), Sidoroff, Katja (2003), Tamminen, Pekka, VA (2002-03), Timonen, Mauri, RO (2002), Tonteri, Tiina, VA (2002-03)

Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute