Hanke 3299 Metsätautien etiologia ja epidemiologia

Lisätietoa tutkimusjulkaisuista

 >

Koistinen, K.M., Petäistö, R.-L., Vartiainen, S., Ehrbar, K. & Kajander, E.O. 2000. Monoclonal antibodies to sp ecific surface antigens on Gremmeniella abietina spores. Mycologia 92(3): 421-429.

Tuotettu monoklonaalinen vasta-aine surmakan suvuttomien itiöitä vastaan. Sen hyödyntämistä käytännössä tarkasteltu työssä Petäistö et al. 2005.

 

Petäistö, R.-L. & Heinonen, J. 2003. Conidial dispersal of Gremmeniella abietina: climatic and microclimatic factors. Forest Pathology 33(6): 353-373.

Kolmen kasvukauden tutkimuksissa Keski-Suomessa olosuhdemittauksista sade ja lämpösumma osoittautuivat itiölevintää parhaiten selittäväksi. Itiöt leviävät lähinnä sateella. Levintä alkaa keväällä varhain, lämpösumman ollessa n. 100. Itiölevinnästä n. 80 % tapahtui heinäkuun puoleen väliin mennessä (lämpösumma n.800).

 

Petäistö, R.-L. 2005. Infection of Scots pine seedlings by Gremmeniella abietina during summer under different inoculum potential. Forest Pathology 35(2): 85-93.

Taimet ensimmäisenä kasvukautenaan sairastuivat enemmän ajanjaksona heinä-elokuun vaihteessa (lämpösumma 800-1000, silmun kehitysvaihe) saadusta infektiosta, vaikka itiölevintä oli silloin alhaisempi verrattuna aikaisempaan jaksoon heinäkuun alkupuolella (jolloin itiömäärät infektiossa suuremmat). Toisen kasvukauden taimet sairastuivat lämpösummajaksolla 200-500(nopeasta pituuskasvuvaiheesta silmun kehittymisvaiheeseen) tulleesta infektiosta enemmän kuin aikaisemman jakson infektiosta, vaikka jaksojen itiölevintä samaa luokkaa

 

Petäistö, R.-L., Aho, K. & Vartiainen, S. 2005. Timing of fungicide control of Gremmeniella abietina on Scots pine seedlings. In: Lilja, A., Sutherland, J.R., Poteri, M. & Mohanan, C. (eds.). Diseases and Insects in Forest Nurseries. Proceedings of the 5th Meeting of IUFRO Working Party S7.03.04, May 6-8, 2003 , at Peechi, Kerala , India . Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 11: 41-50.

Työssä katsottiin itiölevintämallin (Petäistö and Heinonen 2003)ja immunologisen itiötunnistusmenelmän (Koistinen et al 2000)käyttömahdollisuutta torjunnan ajoittamisessa ottaen tarkastelussa huomioon taimien alttiusjaksojen (Petäistö and Kurkela 1993,Petäistö 1999,Petäistö and Laine 1999) ajoittuminen kasvukaudella.

 

Uotila, A., Kurkela, T., Tuomivirta, T., Hantula, J. & Kaitera, J. 2006. Gremmeniella abietina types cannot be distinguished using ascospore morphology. Forest Pathology 36(6): 395-405.

Surmakan A ja B tyyppien välillä on eroa koteloitiöiden muodossa, mutta erot ovat niin pienet että vaihtelun huomioon ottaen niitä ei voida käyttää tyyppien erottamisessa.

 
   Päivitetty:   10.4.2007 / REsk Metla : Tutkimus : Hanke 3299   Palaute Metlan etusivulle
. .