Metla Hanke 3297

Kaskialueen kuusikoiden kasvuhäiriö

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 2000-2004   Asiasanat: boori, hivenravinteet, kasvuhäiriö, kuusentuomiruoste, latvavaurio, ravinnepuute, soluvaurio

Tavoitteet

Tavoitteena on selvittää kangasmetsissä ilmenneiden kasvuhäiriöiden syy-yhteydet sekä mahdollisuudet kasvuhäiriöiden välttämiseksi turvaamalla puille tasapainoinen ravinteiden saatavuus. Alueellisesti tutkimus painottuu Itä-Suomeen, jossa kasvuhäiriöisiä kuusikoita esiintyy suhteellisen runsaasti.

Tukimuksen hypoteesit kasvuhäriöiden syistä ovat: 1: Kasvuhäiriö on ravinneperäinen ja sen aiheuttaja on boorin niukkuus pääravinteisiin, erityisesti typpeen nähden. 2: Normaalista suuresti poikkeavat ravinnepitoisuudet altistavat kuusen sienitaudeille (Thekopsora, Sirococcus) tai hyönteisille, jotka tuhoavat latvaversoja. 3: Pakkanen vaurioittaa ravinnetasapainohäiriö (esim. boorin puute) vaivaamia silmuja ja latvakasvaimia.

Tulokset

Kasvuhäiriöiden esiintymislaajuutta ja häiriöön vaikuttavia tekijöitä tutkittaessa nuorissa, viljavien maiden kuusikoissa Etelä-Suomessa, havaittiin että boorin puutosrajan alapuolella olevia pitoisuuksia kuusen neulasissa tavattiin Keski- Suomen, Etelä-Savon ja erityisesti Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Kasvuhäiriöpuita tavattiin samoilla alueilla. Kasvuhäiriöiden esiintymisalue näyttää kattavan kuusen neulasten booripitoisuuksien perusteella Keski- ja Itä-Suomen viljavat, viimeksi kasketut ja laidunnetut metsämaat.

Alustavien tulosten mukaan häiriön kehittyminen näyttää alkavan solutasolla latvakasvaimen venymisvaiheessa, kesäkuussa, kun uusi, seuraavana keväänä puhkeava kärkisilmu alkaa muodostua. Vioittuminen näkyy kärkikasvupisteen kuoliona ja myös ytimen ja silmun suojaksi muodostuvien silmusuomujen kehityksen tyrehtymisenä. Häiriöistä huolimatta silmut voivat näyttää syksyllä ulospäin melko normaaleilta, mutta seuraavana keväänä ne jäävät joko puhkeamatta tai niistä kehittyvä kasvain kuolee kesän aikana.

Silmuhäiriöitä havaittiin sitä enemmän mitä alhaisempi oli neulasten booripitoisuus. Yleensäkin Pohjois-Savossa kuusikoiden neulasten booripitoisuudet ovat varsin alhaisia. Lannoituskokeen kohteiksi valittujen kasvuhäiriöisten metsiköiden kuusten neulasten booripitoisuus (2-3 mg/kg) oli selvästi alle puuterajana pidetyn (5 mg/kg) pitoisuuden. Puolen vuoden kuluttua toukokuun lopulla toteutetusta boorilannoituksesta neulasten booripitoisuudet olivat nousseet 10-20-kertaisiksi lannoittamattomiin kuusiin verrattuna. Puiden latvuksen elpymistä ei lannoituskesänä havaittu, mutta sen odotetaan tapahtuvan lannoitusta seuraavina kesinä.

Hankkeen vetäjä: Rikala, Risto

Muut tutkijat: Kitunen, Veikko, ES (2001-04), Kytö, Maarit, VA (2004), Repo, Tapani, JO (2000,2002), Räisänen, Mikko (2001-02), Saarsalmi, Anna, VA (2000-04), Sutinen, Sirkka, JO (2000-04), Tamminen, Pekka, VA (2000-04), Vuorinen, Martti, SU (2000-04)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute