Kuva: (C) Metla/Tarmo Aalto

NTM

Neulasjälkimenetelmä

 >

Mikä on neulasjälkimenetelmä?

Neulasjälkimenetelmällä (NTM – the needle trace method) tarkoitetaan tutkimusmenetelmää, jonka avulla voidaan tutkia männyn neulastoa menneisyydessä. Menetelmä perustuu kääpiöverson ja kasvaimen ytimen yhdistävän johtojänteen olemassaolon tutkimiseen.

 

NTM kehitettiin 1980-luvun lopulla Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen yksikössä . Professori Timo Kurkelan ideaan perustuvalla menetelmällä pystytään tuottamaan luotettavat tulokset neulasvuosikerroista sekä muista neulastoon liittyvistä tunnuksista ei ainoastaan nykyhetkestä vaan satojen, jopa tuhansien vuosien takaa.

 

Kuva: (C) Metla/Risto Jalkanen  
Syksyistä vanhojen neulasten kellastumista männyllä. Kuva: Risto Jalkanen.  

Johdantoa aiheeseen

Mänty tekee joka kesä uuden neulasvuosikerran oksistoon ja päärankaan. Joka syksy myös kuolee vanhimpia neulasia keskimäärin yksi vuosikerta. Pitkällä aikavälillä männyllä on sama neulasvuosikertamäärä vuodesta toiseen. Keskimäärin männyllä on Etelä- ja Keski-Suomessa 3–4 ja Pohjois-Suomessa 5–8 vihreää neulasvuosikertaa oksistossa. Puun kasvun kannalta vaikeina kesinä neulasia kellastuu enemmän kuin yksi vuosikerta. Hyvinä kasvukausina neulasia kellastuu vähemmän tai ei ollenkaan.

 

Männyn harsuuntumista ja neulasvuosikertojen määrän vaihtelua on arvioitu erilaisin menetelmin. Neulasvuosikerrat voidaan laskea tarkasti puusta otetusta oksasta. Toinen tapa on arvioida elävän puun neulasto käyttämällä kiikaria.

 

Ongelmana edellä mainituissa menetelmissä on ollut pitkien aikasarjojen puute. Yhdellä inventointikerralla saadaan vain kyseistä vuotta koskevat tulokset, joten lyhyenkin aikasarjan saaminen näillä menetelmillä vie monta vuotta. Juuri edellä mainittujen epäkohtien poistamiseksi Metlassa alettiin vuonna 1987 kehittää uutta tutkimusmenetelmää neulasvuosikertojen inventointiin. Näin syntyi neulasjälkimenetelmä.

 

Sivun alkuun

 
   Päivitetty:   4.12.2006 / JHyv Metla : Tutkimus : Hanke 3294    Palaute Metlan etusivulle
. .