Metla Hanke 3279

Epätasaisen metsikkörakenteen vaikutus puuston kehitykseen ja tuotokseen

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Lisää hankkeesta  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 2000-2007   Asiasanat: alikasvos, eri-ikäinen metsä, kasvu, mallit, metsikön rakenne, puuryhmät, reunametsä, säästöpuut, tuotos
Tutkimusohjelma: Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset

Tavoitteet

Metsänkasvatuksessa suositaan nykyisin menetelmiä, jotka lisäävät metsiköiden sisäistä epätasaisuutta. Säästö- ja ylispuusto, käsittelemättömät kaistaleet ja saarekkeet, sekapuusto, sekä aukkoisuus ja ryhmittäisyys ovat uusia ja yleistyviä elementtejä talousmetsissä.
Hankkeessa tutkitaan niiden vaikutuksia puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Koeaineistoista kehitetään malleja, jotka liitetään päätöksenteon tukijärjestelmään. Tulokset palvelevat monitavoitteisen metsänkäsittelyn käytännön päätöksentekoa ja menetelmien kehittämistä.


Tutkimuskohteet ja menetelmät

1. Säästöpuiden vaikutus taimikon ja nuoren metsän kehitykseen
Aikaisemmat tutkimukset käsittelivät yksittäisiä mäntysäästöpuita männyn taimikoissa. Jatkotutkimukset koskevat

  • Koivu- ja haapasäästöpuita
  • Kuusi- ja koivutaimikoita
  • Säästöpuuryhmiä

2. Sekametsiköt
Yksi- ja kaksijaksoisten havupuu-koivu -sekametsiköiden kasvattaminen vaikuttaa aikaisempien tutkimustulosten mukaan järkevältä. Tutkimuksia jatketaan käytännön kannalta tärkeimpinä pidetyistä aiheista:

  • Koivuylispuuston laatu
  • Haapa kuusen taimikon ylispuustona
  • Istutettujen sekametsiköiden kehitys
  • Luontainen koivu männyn taimikoiden täydentäjänä
  • Taimikon tiheyden ja perkausajankohdan vaikutus vesottumiseen

3. Alikasvostaimikot
Alikasvostutkimuksissa on kaksi pääteemaa: Käyttökelpoisuus uuden puusukupolven lähtökohtana

  • Tilajärjestys ja kokojakauma
  • Pituus- ja paksuuskasvu
  • Puuntuotannollinen arvo
  • Käyttökelpoisuuden kriteerit

Männiköiden kuusialikasvoksen puuntuotantomahdollisuudet

4. Eri-ikäisenä kasvatettavat metsiköt
Kestokokeissa on seurattu eri-ikäiskuusikoiden uudistumista ja kasvua Etelä-Suomessa pian kymmenen vuoden ajan. Aineistosta laadittavat mallit liitetään päätöksenteon tukijärjestelmään. Simuloinneilla ja optimoinneilla tarkastellaan menetelmän toteuttamismahdollisuuksia ja -edellytyksiä:

  • puiden syntyminen, kuolleisuus ja kasvu
  • metsikön rakenteen kestävyys
  • puuntuotos, tuotto ja taloudellisuus

5. Aukkoiset ja ryhmittäiset metsiköt ja reunametsä
Uudistamishakkuissa säästettävien metsiköiden osien sekä reunametsän ja pienten aukkojen vaikutusta varttuneen puuston ja taimikon kehitykseen mallitetaan koeaineistoista. Mallit liitetään päätöksenteon tukijärjestelmään. Kysymykset ja lähestymistapa ovat samanlaisia kuin eri-ikäisen menetelmän tutkimuksissa, mutta metsänkasvatuksen periaatteena on tässä metsikkötalous.


Tulokset

 Mäntysäästöpuiden vaikutusta männyn taimien kasvuun ja taimikoiden kehitykseen tutkittiin Etelä-Suomen kankaiden kasvupaikoilla. Säästöpuiden ympärille ei syntynyt huonosti taimettuneita aukkoja mikä on yleistä Pohjois-Suomen karuilla kasvupaikoilla. Kukin 25 – 40 cm läpimittainen mäntysäästöpuu aiheutti noin 9-17 % pituuskasvupotentiaalin pienennyksen taimikolle ympärillään 10 m säteellä. Säästöpuut vaikuttivat yhtä paljon taimien pituus- ja paksuuskasvuun, eikä taimien läpimitta ollut säästöpuiden ympäristössä pienempi kuin saman pituisten säästöpuiden kilpailusta vapaana kasvaneiden taimien. Säästöpuut vähensivät taimien oksikkuutta oksien poikkileikkauspinta-alalla (3 oksakiehkuraa) mitaten, mutta eivät puun paksuimman oksan läpimitalla mitaten. Vaikutus oli merkittävä etenkin viljavimmilla männyn kasvupaikoilla (tuore kangas). Metsikkötason simuloinneissa 48 säästöpuuta hehtaaria kohti (keskiläpimitta 25 cm, keskipituus 21 m) hidasti karuhkolla kasvupaikalla (kuivahkon ja kuivan kankaan rajamailla) taimien pituutta 5-7 %, läpimittaa 6-8 % ja paksuimman oksan paksuutta 2-5 % verrattuna säästöpuuttomaan taimikkoon. Puiden sijoittaminen eri kokoisiin ryhmiin ei muuttanut kokonaisvaikutusta merkittävästi ykittäisiin puihin verratuna.  Koivu- ja haapasäästöpuiden suora, kilpailusta johtuva haitta männyn taimikon kehitykselle on pienempi kuin saman kokoisten mäntysäästöpuiden. Haapasäästöpuista seuraa kuitenkin vesottumisongelmia: niiden ympärille syntyy runsaasti juurivesoja ainakin 10 metrin etäisyydelle asti (Valkonen, Miettinen & Ruuska 2003 (painossa)).  Koivusekoituksen vaikutusta männyn taimien pituus- ja paksuuskasvuun ja oksikkuuteen tutkittiin tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla Etelä-Suomessa. Tulosten mukaan istutetetut männyt pysyivät hyvin mukana siemensyntyisten kivujen pituukehityksessä. Koivu ei vaikuttanut suurilla tiheyksilläkään (10 000 kpla ha-1) mäntyjen pituuskasvuun. Koivikon tiheys vaikutti hyvin voimakkaasti mäntyjen läpimitan kasvuun ja paksuimman oksan paksuuteen. Tilapäisen koivusekoituksen kasvattaminen näyttää toimivalta menetelmältä muuten liian harvoiksi jäävien viljelymänniköiden puun laadun parantamiseksi (Valkonen & Ruuska 2003).  Mäntyvaltaisen reunametsän vaikutusta ja reunametsävaikutuksen lisääntymisen vaikutusta männyn taimikon kehitykseen tutkittiin mallittamalla kerta-aineistossa. Hakkuukypsä reunametsä vaikuttaa erittäin voimakkaasti taimikon kasvuun. Varttuneen taimikon keskipituus 3 metrin etäisyydellä reunametsästä oli simulointilaskelmien mukaan vain 42 % vapaasti kasvaneen taimikon pituudesta (7,2 m). Kahden hehtaarin uudistusalan jakaminen neljäksi puolen hehtaarin alaksi lisäsi reunametsän vaikutuspiirissä olevan pinta-alan osuuden 41 %:sta 72 %:iin.

Hankkeen vetäjä: Valkonen, Sauli
Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka, PL 18, 01301 VANTAA
Puhelin: 029 532 5507
Sähköpostiosoite: sauli.valkonen@metla.fi

Muut tutkijat: Eerikäinen, Kalle, JO (2004-07), Hökkä, Hannu, RO (2003), Kukko-oja, Kari, MU (2004-05), Niemistö, Pentti, PA (2003-05), Piri, Tuula, VA (2007), Päätalo, Marja-Leena, MU (2003-06), Saksa, Timo, SU (2003-05), Siipilehto, Jouni, VA (2003,2005-06), Siren, Matti, VA (2003,2006-07), Tolvanen, Anne, MU (2005), Varmola, Martti, RO (2007)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute