Metla Hanke 3276
Metsien julkishyödykkeiden tarjonnan ohjauskeinot
Kesto: 2000-2004
Asiasanat: biodiversiteetti, ekologinen taloustiede, ekosysteemin hoito, julkishyödykkeet, moraalipluralismi, omistusoikeus, politiikkainstrumentit, turvaminimistandardit, ulkoisvaikutukset, ympäristötaloustiede
Tavoitteet
Hankkeessa tutkitaan metsien tuottamien julkishyödykkeiden tarjontaa (esim. luonnon monimuotoisuus, maisema, virkistysmahdollisuudet) ja niiden tuotantoa sääteleviä ohjauskeinoja. Tutkimuksen tavoitteena on selventää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän metsätalouden tavoitteiden keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteensopivuutta.
Taustaa
Metsillä on yhteiskunnallisesti tärkeä merkitys kasvi- ja eläinkunnan monimuotoisuuden säilyttäjänä, ilmaston ja hiilitaseen säätelijänä, ja maisema-arvoina. Nämä hyödyt kohdentuvat koko väestölle, jopa kansainväliselle yhteisölle. Maanomistaja ei voi sulkea pois ketään nauttimasta niistä tai asettaa käytölle maksua, joten ne ovat ns. julkishyödykkeitä. Suomessa metsien tarjoamia julkishyödykkeitä ovat myös virkistyspalvelut, marjat ja sienet. Vaikka metsänomistajakin arvostaisi näitä metsämaansa tarjoamia hyödykkeitä ja palveluita, on niiden yhteiskunnallinen merkitys todennäköisesti kuitenkin suurempi.
Julkishyödykkeiden tarjonnan hallinnollinen ohjaaminen on välttämätöntä, mutta määräysten lisäksi voidaan käyttää taloudellisia ohjauskeinoja kustannustehokkuuden ja kustannusten jakautumisen säätelyn parantamiseksi. Julkishyödykkeiden ohjauskeinot voidaan siksi jakaa karkeasti esimerkiksi seuraaviin luokkiin:
- maksut ja ympäristöverot
- säädökset ja käyttörajoitukset
- markkinoiden luominen ja hyvä omistusoikeuksien määritys
- ympäristörahastot ja julkinen rahoitus
- informaation tarjoaminen ja kapasiteetin luominen
- sidosryhmien osallistaminen ja instituutioiden luominen
Osahankkeet
Osahanke 1
Metsien julkishyödykkeet ja ohjauskeinot Euroopan eri maissa
Katsausosa, kesto 2000 - 2002.
Maanomistusoikeuden määrittelyistä ja omistajaryhmien suhteista riippuen metsän tuottamien julkishyödykkeiden kirjo ja määrä vaihtelee eri Euroopan maissa. Käytetyissä ohjauskeinoissa on myös näinollen eroja.
Osahankkeen 1 tavoitteena on - kartoittaa julkishyödykkeet yksityis- ja julkisessa maanomistuksessa ja niiden tarjontaa säätelevät ohjauskeinot EU:n eri maissa
- tunnistaa julkishyödykkeet yksityis- ja julkisessa omistuksessa olevilla mailla ja
- selvittää käytetyt ohjauskeinot olemassaoleviin tietoihin perustuen.
Osahanke 2
Moniarvoinen metsäekosysteemin hoito ja taloudelliset ohjauskeinot
Teoreettinen tutkimus, jonka vetäjä on Arto Naskali ja kesto 2000-2003
Ekologiseen taloustieteeseen liittyvän tutkimuksen tavoitteena on
- kehittää uudenlaista ympäristötaloustieteen ja ympäristöetiikan suhteeseen liittyvää lähestymistapaa metsäluonnon kestävän käytön ongelmaan
- tutkia eri politiikkainstrumenttien käyttökelpoisuutta ja hyväksyttävyyttä julkishyödykkeiden tarjonnassa yksityismailla
- vertailla kustannus-hyötyanalyysiin ja turvaministandardeihin perustuvia päätössääntöjä toisiinsa (biofyysinen ja eettinen tausta)
- kehittää ekosysteemin hoitoon kannustavia taloudellisia välineitä, tutkimalla niiden yhdistelmien valinnan teoreettisia ja filosofisia normatiivisia perusteita.
- selvittää ekosysteemin omistamiseen liittyviä ongelmia erityisesti omistusoikeuskäsitteen taloustieteellisen tulkinnan selventäminen.
- tarkastella Suomen metsä- ja luonnonsuojelulainsäädäntöä ja sen tarjoamien mahdollisuuksien riittävyyttä luodussa teoreettisessa puitteistossa sekä selvitetään sen puutteita ja kehitetään uusia kannustininstrumentteja tai uudenlaisia instrumenttien yhdistelmiä.
Osahanke 3.
Kestävän metsätalouden ohjauskeinot ja niiden hyväksyttävyys
Empiirinen tutkimus, kesto 2001 - 2003.
Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden edellytyksenä on käytettyjen ohjauskeinojen tehokkuus ja hyväksyttävyys niin kansalaisten kuin metsänomistajienkin taholla. Empiirinen tutkimus jakautuu kahteen osaan, väestötasoiseen, kansalaisille suunnattuun kyselytutkimukseen julkishyödykkeiden, erityisesti luonnon monimuotoisuuden, tuotannon arvosta ja sitä ohjaavista keinoista, sekä metsänomistajille tehtyyn kyselytutkimukseen heidän asenteistaan, arvoistaan ja suhtautumisestaan ohjauskeinoihin.Tutkimuksen tieteellisenä tavoitteena on kehittää käytettävää kyselytutkimusmenetelmää ja tarkastella taloustieteen kuluttajan valinta -teoriaa ympäristöhyödykkeiden kysynnässä. Erityisesti tarkastellaan kysymysten kompleksisuuden vaikutusta vastauksiin ja eri aineistonkeruumenetelmillä saatujen vastausten laatua sekä alueellisuuden vaikutusta valintoihin.
Tulokset
Kansalaisille osoitetun kyselututkimuksen mukaan metsien suojelun lisäystä eteläisessä Suomessa kannattaa kolme neljäsosaa suomalaisista. Suurin osa pitää tärkeänä myös muiden käyttömuotojen ja omistusoikeuksien huomioon ottamista varsinkin yksityismaiden metsien suojelukysymyksissä. Vain alle puolet väestöstä hyväksyisi lisäsuojelun mahdollisesti aiheuttamat työllisyysmenetykset.
Metsänomistajien suurempi rooli suojelukysymyksissä saa myös kansalaisten tuen. Valtaosa suomalaisista kannattaa metsänomistajien oikeuksia saada täysi korvaus suojelun aiheuttamista kustannuksista ja tehdä päätöksiä itsenäisesti metsiensä hoidosta. Kaksi kolmasosaa kansalaisista piti vapaaehtoisuuteen perustuvia politiikkakeinoja, kuten taloudellisia kannustimia ja neuvontaa, maanlunastusta parempana keinona lisäsuojelun toteuttamiseksi Suomessa. Toisaalta hallinnollista ohjausta tarvitaan edelleen kannustavien keinojen rinnalla, koska biodiversiteettiin liittyy myös peruuttamattomien muutosten uhka ja julkishyödykkeellisyyden takia markkinat yksinään epäonnistuvat sen tarjonnan ohjauksessa.
Metsien suojelun ohjauskeinojen tutkimusteema jatkuu Metlassa EU-rahoitteisessa hankkeessa, jossa muun muassa vuoden 2003 alussa tutkitaan kyselytutkimuksella metsänomistajien suhtautumista ohjauskeinoihin ja tarkastellaan kansainvälisen suojelulainsäädännön ja -sopimusten vaikutusta Suomen metsätalouteen.
Tapahtumat
Yhteistyötahot
- BIOECON kansainvälinen EU-tutkimushanke "Luonnon monimuotoisuus ja taloustiede luonnonsuojelussa" EU:n V puiteohjelmassa
- University of London
- University of Alberta
- Canadian Forest Service
Muut aiheeseen liittyvät tutkimukset
Hanke toimii yhteistyössä seuraavien Metlan tutkimushankkeiden kanssa:
Hanketta sivuava aikaisempi toiminta:
Aihetta sivuavat hankkeet
Hankkeen vetäjä:
Horne, Paula
Muut tutkijat:
Hänninen, Harri, VA (2001-04), Kallio, Maarit, VA (2004), Karppinen, Heimo, VA (2001-03), Koskela, Terhi, VA (2003-04), Kurttila, Mikko, JO (2001), Löytömäki, Stiina (2002-03), Moilanen, Juhani (2002-04), Naskali, Arto, RO (2000-04), Ovaskainen, Ville, VA (2002-04), Petäjistö, Leena, VA (2004)
Sivun alkuun
Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute