Metla Hanke 3260

Turvemaiden puunkorjuun kehittäminen

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 1999-2003   Asiasanat: harvennukset, korjuujälki, puunkorjuu, turvemaat
Tutkimusohjelma: Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö

Tavoitteet

Hankkeen tulostavoitteena on lisätä tietämystä turvemaiden puunkorjuun vaihtoehdoista ja tarkastella vaihtoehtojen kokonaistaloutta. Kokonaistaloudella tarkoitetaan korjuukustannuksia puunkorjuun seurauskustannuksilla lisättynä. Seurauskustannukset koostuvat puustovaurioiden, ajourien, urapainumien ja mahdollisen liian suuren tai väärin jakautuneen poistuman vaikutuksista. Tutkimuksen pohjaksi on olemassa laaja tietämys turvemaiden puunkorjuun tuottavuudesta ja kustannuksista samoin kuin eri menetelmien korjuujäljestä ja korjuujäljen seurauksista.

Olemassa olevaa tietämystä laajennetaan tutkimalla uusia korjuuvaihtoehtoja. Turvemaille mahdollisesti soveltuva koneratkaisu on sekä hakkuun että metsäkuljetuksen hoitava yhdistelmäkone. Myös muut vähemmän pääomavaltaiset koneratkaisut ovat tutkimisen arvoisia turvemailla, joilla tehokkaiden, mutta samalla kalliiden koneiden kapasiteettia ei pystytä täysimääräisesti hyödyntämään alhaisen kertymän vuoksi.

Hankkeessa selvitetään myös ensiharvennusten korjuutekniset olosuhteet ja mahdollisuudet korjuuolojen parantamiseksi. Korjuuolojen tarkka tuntemus on tarpeen korjuuvaihtoehtojen vertailussa. Korjuuolojen parantamismahdollisuuksien selvittämiseksi tarkastellaan joidenkin metsätalousalueiden leimikko-oloja karttamuotoisina, ja selvitetään esimerkiksi metsänomistajien yhteistoiminnan vaikutus korjuu-oloihin. Hankkeen edetessä käynnistetään yhteishankkeita metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. Näillä kehittämishankkeiila selvitetään yhteistoiminnan käytännön toimivuutta.

Tulokset

Ratkaisua turvemaiden puunkorjuun samoin kuin ensiharvennusten ongelmiin on etsitty pienistä hakkuukoneista ja sekä hakkuun että metsäkuljetuksen tekevistä korjureista. Pieniin hakkuukoneisiin perustuva korjuuketju ja korjuri ovat osoittautuneet sekä kustannuksiltaan että korjuujäljeltään kilpailukykyisiksi vaihtoehdoiksi yleisesti käytetyn, keskikoiseen hakkuukoneeseen ja kuormatraktoriiin perustuvan korjuuketjun kanssa. Pienillä hakkuukoneilla pidemmän ajouravälin mahdollistava hakkuu-uramenetelmä on kilpailukykyinen vaihtoehto laadultaan epätasaisten männiköiden ensiharvennuksissa, kun otetaan huomioon korjuukustannukset sekä korjuujäljen seurauskustannukset.

Ensiharvennusten korjuuolot ovat keskimäärin vaikeat, mutta leimikoiden välinen vaihtelu on suuri. Turvemailla korjukustannuksiin vaikuttavat hehtaarikertymät ovat keskimäärin pienemmät kuin kivennäismailla. Korjuuoloihin voidaan vaikuttaa leimikoita keskittämällä. Puuenergian talteenotossa leimikkokeskitysten edut ovat pienpuun korjuussa suuremmat kuin päätehakkuussa

Hankkeen vetäjä: Siren, Matti
Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka, PL 18, 01301 VANTAA
Puhelin: 029 532 2335
Sähköpostiosoite: matti.siren@metla.fi

Muut tutkijat: Ahtikoski, Anssi, MU (2002-04), Heikkilä, Jani, VA (2004), Hynynen, Jari, ES (2004), Kärhä, Kalle (2000-01), Lehtonen, Mika, VA (2003-04), Mäkinen, Pekka, VA (2001), Mäntynen, Erno (2000), Siipilehto, Jouni, VA (2000-02,2004), Stöd, Reeta (2001), Tanttu, Vesa (1999-2004)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute