Metla Hanke 3255

Metsänomistajien uudistamismotiivit ja uudistamistavan valinta

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Lisää hankkeesta  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 1999-2002   Asiasanat: asenteet, käyttäytyminen, metsänuudistaminen, yksityismetsänomistus
Tutkimusohjelma: Etelä-Suomen Metsänuudistamisen tutkimusohjelma

Tavoitteet

Tutkimuksessa selvitetään metsänomistajien uudistamismotiiveja ja metsänuudistamistavan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan metsänuudistamisen viivästymiseen ja puutteelliseen toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä.

Tulokset

Uudistamismotiivit

Yksityismetsien uudistaminen ei ole pelkästään metsälain uudistamisvelvoitteen varassa. Metsänomistajilla on useita tavoitteita uudistamiselle. Selvä enemmistö metsänomistajista pitää uudistamistöitä tarpeellisena.Vain runsas kymmenesosa katsoo uudistumisen hoituvan itsestään ja suunnilleen yhtä moni ei pidä uudistamista tarpeellisena, koska hakkuualalta ei saada puunmyyntituloja omana elinaikana. Uudistamistoimia vähättelevät asenteet eivät välttämättä johda uudistamislaimin-lyönteihin. Uudistamista tarpeettomana pitävillä metsänomistajilla ei useinkaan ole omakohtaista kokemusta uudistamisesta. Uudistamistöiden tekemistä tarpeettomana pitävät metsänomistajat ovat hieman keskimääräistä useammin naisia, eläkeläisiä, vähän koulutusta saaneita ja perikunnan jäseniä.

Uudistamismenetelmän valinta

Kaksi kolmesta metsänomistajasta suosisi luontaista uudistamista ja vain neljäsosa viljelyä, jos mieluisimman menetelmän voisi valita kasvupaikasta riippumatta. Metsänomistajat tuntevat hyvin valitsemansa uudistamismenetelmän edut ja haitat. Asenteet selittävät voimakkaimmin aikomusta uudistaa luontaisesti, normipaineen ja havaittujen kontrollitekijöiden, kuten kasvupaikan, vaikutus on vähäisempi. Aikaisemmilla kokemuksilla uudistamismenetelmästä on huomattava merkitys menetelmän valinnassa. Luontaiseen uudistamiseen liittyvät uskomukset ja asenteet ovat valtaosin hyväksyviä. Vaikutusvaltaisimpia normipaineen lähteitä ovat omat perheenjäsenet, metsänhoitoyhdistyksen neuvojat sekä puun ostajat. Kielteiset uskomukset ja asenteet sekä välinpitämättömyys neuvojien ohjeille eivät liene syynä luontaisesti uudistetun alan pienelle osuudelle käytännössä. Kasvupaikan rajoittava vaikutus ei tule täysin esiin tarkastelussa.

Metsänuudistamisen viivästyminen

Metsänuudistamisen viivästymiseen tai puutteelliseen toteuttamiseen johtavat monenlaiset tapahtumaketjut eikä tyypillistä uudistamisviivetilaa ja sen omistajaa pysty kuvaamaan. Uudistamisviivetilat olivat tosin hieman pienempiä ja omistajat iäkkäämpiä eikä metsätaloutta koettu yhtä usein taloudellisesti merkittäväksi kuin verrokkitiloilla. Uudistamismenetelmien käytössä tai uudistamisen toteutuksessa ei ollut huomattavia eroja ryhmien välillä.

Syinä uudistamisen epäonnistumiseen tai viivästymiseen omalla tilalla mainittiin luonnonolot, kuten epäsuotuisa maaperä tai hirvituhot. Metsänomistajasta itsestään riippuviksi uudistamisviiveen syiksi mainittiin mm. väärä uudistamistapa tai puulajivalinta, unohtaminen tai tilan omistussuhteen muutokset. Lisäksi metsänomistajan ikääntyessä fyysiset mahdollisuudet uudistamistöiden suorittamiseen vähenevät ja erityisesti kaupungissa asuvilla iäkkäillä metsänomistajilla ei ole mahdollisuutta omatoimiseen metsän uudistamiseen. Metsänviljelyn korkeiden kustannusten nähtiin jarruttavan uudistamistöitä, tosin omalla kohdalla tätä ei ainakaan haluttu tunnustaa.
Uudistamisviiveitä voitaisiin vähentää mm. korostamalla metsäneuvonnassa uudistamismenetelmän ja puulajin huolellista valintaa.

Hankkeen vetäjä: Karppinen, Heimo
Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka, PL 18, 01301 VANTAA
Puhelin: 029 532 2238
Sähköpostiosoite: heimo.karppinen@metla.fi

Muut tutkijat: Hänninen, Harri, HE (1999,2001-2002), Koskela, Terhi, HE (2002), Ripatti, Pekka (1999,2002), Viitala, Esa-Jussi, HE (1999-2001)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute