Metla Hanke 3250

Hirvieläinten vaikutus metsän käyttöön ja tuhojen torjunta

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Tiedotteet  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 1999-2004   Asiasanat: GIS, Hirvieläimet, hirvivahinkoalueet, kaukokartoitus, liikennevahingot, metsiköiden laatu, optimointi, sosioekonominen arvottaminen, taimikkotuhot, tuhojen torjunta, vahinkoriskin ennakointi

Tavoitteet

Hankkeessa tutkitaan hirvieläinten vaikutusta puuston laatuun ja metsiköiden kehitykseen metsäekosysteemeissä. Hirvituhojen merkitystä puustovaurioiden syntymisessä tutkitaan eri puulajeilla. Hirvien ravinnonkäytön vaikutusta kasvillisuuden muutoksiin tutkitaan sekä talousmetsä- että suojelualueiden metsäekosysteemeissä. Ravintoresurssien jakaantuminen ja niiden kulutus analysoidaan eri maisematasoilla suhteessa elinpiirien ominaisuuksiin ja hirvitiheyksiin. Kantokykyluokituksin määritetään metsäalueiden kulutuskestävyyttä ja laaditaan sovellutuksia hirvituhot minimoivaan metsäsuunnitteluun. Kuviotason elinpiirivalintaa tutkitaan telemetrisin menetelmin hirvien aiheuttamien ongelmien selvittämiseksi erilaisille hirvivahingoille alttiissa ympäristöissä. Hirvien elinpiiri- ja resurssiluokitusten avulla kehitetään menetelmä kaukokartoituksen käyttämisestä hirvistä johtuvien vaikutusten ennakointiin. Ravinnonkäytön ohjauksen kuten suolan ja lisäravinnon merkitystä hirvituhojen vähentämisessä sekä taimien suojausmenetelmiä tutkitaan.

Hirvikantaan liittyvien taloudellisten arvojen selvittämiseksi tutkitaan mahdollisuuksia optimaalisen hirvitiheyden toteuttamiseksi. Sosioekonomisin tutkimuksin analysoidaan yhteiskunnan eri intressiryhmien kokemat hirvikantaan liittyvät arvot. Tavoitteena on määritellä ekonomisesti ja ekologisesti optimaalinen populaation tiheys soveltamalla arvottamistutkimusten menetelmiä ja ympäristötaloustieteessä käytettäviä dynaamisia malleja. Empiirisin tutkimuksin analysoidaan intressiryhmien kuten maanomistajien ja tienkäyttäjien kokemat kustannukset ja hyödyt. Metsästäjien yhteistyön merkitys osana maaseutuyhteisöjen verkostoitumista tutkitaan. Hirviin kansalaisten keskuudessa liittyvät arvot kartoitetaan. Ekologisin tutkimuksin analysoidaan hirvilaskenta-alueilla populaatiotiheyksien muutoksiin liittyvät taloudelliset vaikutukset yhdistettynä kantokykymittauksiin.

Tulokset

Taimikkotuhojen lisäännyttyä erityisesti hirvien talvisilla tihentymäalueilla on havaittu myös lehtipuuston monimuotoisuuden vähentyvän jatkuvan kulutuksen takia. Pihlaja vähenee yleisimmin nopeasti, ja haavan taimet häviävät taimikonhoidon ja hirvien yhteisvaikutuksesta. Luonnonsuojelualueilla voi jatkuva kulutus vaarantaa muutenkin hitaan uudistumisen. Hirvet ottavat suuren osan ravinnostaan nuorten taimikoiden ulkopuolelta, mikä tulisi ottaa huomioon kestävyysarvioissa sekä ravinnonkäytön ohjauksessa. Lehtipuiden taimikkotuhojen estämiseksi on hirvikannan supistaminen yleensä välttämätöntä, sillä taimien suojaaminen kautta vuoden on vaikeaa. Haavan runkojen kuorituhoja voidaan ehkäistä karkoteaineella. Hirvituhojen kohtuullistaminen kantaa säätelemällä edellyttää metsästysseurueilta usein huomattavia kustannuksia.

Hankkeen vetäjä: Heikkilä, Risto

Muut tutkijat: Aarnio, Jukka, VA (2001-04), Horne, Paula, VA (2001-03), Lilja, Arja, VA (2001,2004), Nikula, Ari, RO (2001-04), Nousiainen, Hannu, VA (2004), Petäjistö, Leena, VA (2001-04), Selby, Ashley, VA (2001-04)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute