Metla Hanke 3235

Jalostetun viljelyaineiston vaikutus metsänuudistamisen tulokseen

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Lisää hankkeesta  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 1998-2002   Asiasanat: istutus, klooni, kylvö, metsänjalostus, metsänviljely, siemenviljelyssiemen
Tutkimusohjelma: Etelä-Suomen Metsänuudistamisen tutkimusohjelma

Tavoitteet

Tavoitteena on selvittää, kuinka paljon jalostetun aineiston käytöllä voidaan parantaa metsänuudistamisen tulosta. Tavoitteeseen pyritään vertailemalla jalostetulla ja "maatiais"aineistolla perustettuja koeviljelyksiä erilaisten taimikkotunnusten avulla.

Tulokset

Kehittelytyö laajojen ja vaihtelevien jälkeläiskoeaineistojen käsittelemiseksi ns. menestystasomenetelmän avulla on saatu päätökseen. Näin syntyneessä testaustulosrekisterissä, jota jatkuvasti päivitetään, on tällä hetkellä yli 600 mäntykokeen tulokset ja testaustietoja lähes 3000 plusmännystä. Tietoja käytetään siemenviljelysten harventamisessa, uusien siemenviljelysten perustamisessa ja jalostusaineiston valinnassa seuraavalle jalostuskierrokselle.

Nykyisten, fenotyyppiseen valintaan perustuvien eteläsuomalaisten mäntysiemenviljelysten pituuskasvun valintahyödyksi on saatu 1,6, % ja laadun 4,1 %. Genotyypin perusteella valittujen puiden jälkeläistöjen pituuskasvu oli 4,2, % ja laatu 8 % jalostamattomia metsikköeriä parempi. Metsänviljelyyn tätä korkeampaa jalostustetta edustavaa mäntyaineistoa alkaa olla saatavilla 10-15 vuoden kuluttua; sitä ennen nykyisten siemenviljelysten geneettinen harvennus jälkeläiskoetulosten perusteella tuo lisähyötyä.

Kuusella ensimmäinen kunnon siemensato saatiin siemenviljelyksiltä vasta vuonna 1989, joten aineistoa on voitu testata vasta noin 10 vuoden ajan ja tulokset osoittavat, että eteläsuomalaisten siemenviljelyserien taimet ovat tässä iässä 10-20 % metsikköeriä pitempiä. Siemenviljelysten geneettinen harvennus nostaa lähivuosina kuusellakin viljelyaineiston laatua entisestään. (Kuusen jalostusmahdollisuuksia ja esim. pistokaslisäyksen käyttöä selvitellään varsinaisesti hankkeessa 3344 "Puulajien jalostus ja siemenviljelytoiminnan ohjaus)".

Kuusisiemenviljelyksen genotyyppien (kloonien) välillä on todettu merkittävää vaihtelua siitepölyn elinvoimaisuudessa, ts. itämisprosentissa ja siiteputken kasvussa, sekä yhdysvaikutus itämislämpötilan kanssa. Tuloksista on pääteltävissä, että kuusen siemenviljelyksillä voi esiintyä koirasgametofyyttien kilpailua, joka vaikuttaa siemensadon geneettiseen kokoonpanoon.

Mikrolisättyjen rauduskoivujen menestyminen koeviljelyksissä on selvitetty ja tulokset osoittavat, ettei mikrolisätyn aineiston ja siementaimien välillä pääsääntöisesti ollut eroja elävyydessä, kasvussa ja bioottisten tuhojen esiintymisessä (hirvi, jänis, myyrä; tyvilaikkuisuus). Kloonien välillä sen sijaan oli suuria eroja, mikä korostaa valinnan ja testauksen tärkeyttä ennen kuin klooneja voidaan laajamitttaisesti käyttää metsänviljelyssä.

Rautalahden ja Torajärven koivukoetilojen kokeet on mitattu yhteistyössä kasvu- ja tuotostutkimuksen kanssa ja käsikirjoitus on valmiina retkeilyoppaiden uusimista varten.

Hankkeessa valmistui visan muodostumisesta ja periytymisestä sekä visakoivun jalostuksesta ja viljelystä tähänastisen tiedon kokoava katsaus kansainväliseen levitykseen. Visa syntyy jälsikerroksen toimintahäiriön tuloksena ja periytyy voimakkaasti. Jalostuksella voidaan lisätä visautuneiden puiden määrää ja onnistunut visakoivun viljely voi tuottaa jopa kymmenkertaisesti normaaliin metsänviljelyyn verrattuna.

Hankkeessa valmistunut väitöskirja (Matti Haapanen: "Evaluation of options for use in efficient genetic field testing of Pinus sylvestris (L.)) osoitti, että jälkeläiskokeiden tehokkuutta ja taloudellisuutta voidaan parantaa siirtymällä uusissa kokeissa yhden puun koeruutujen tai ns. hajaruutujen käyttöön ja perustamalla kokeet entisille peltomaille heterogeenisten metsämaiden sijaan.




Hankkeen vetäjä: Velling, Pirkko
Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka, PL 18, 01301 VANTAA
Puhelin: 029 532 5510
Sähköpostiosoite: pirkko.velling@metla.fi

Muut tutkijat: Haapanen, Matti, VA (2000-02), Napola, Marja-Leena, VA (2001-02), Ruotsalainen, Seppo, PU (2000), Venäläinen, Martti, PU (1999-2000), Viherä-Aarnio, Anneli, VA (2000-02)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute