Metla Hanke 3232

Rauduskoivun ilmastoon sopeutuminen ja maantieteellinen vaihtelu

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 1998-2004   Asiasanat: hieskoivu, ilmastoon sopeutuminen, kasvun vaihtelu, rauduskoivu, siemensiirrot

Tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena on

  1. Kuvata rauduskoivun maantieteellisten alkuperien vaihtelua kasvussa, puun laadussa ja adaptiivisissa ominaisuuksissa sekä selittää sitä erilaisilla ilmastotekijöillä
  2. Laatia malli käytännön siemensiirtosääntöjen pohjaksi sekä siemenalkuperien käyttöalueiden määrittämiseksi koivulla
  3. Selvittää rauduskoivun vastetta ilmaston lämpenemis
  4. een pohjois-etelä -suuntaisten siemensiirtojen pohjalta
  5. Selvittää rauduskoivun ja hieskoivun välisiä eroja ilmastoon sopeutumisessa sekä kyvyssä kestää eri pituisia siemensiirtoja.


Tulokset

Metsämaastoon perustetuissa nuorissa rauduskoivun alkuperäkokeissa on todettu, että siemenen pitkät siirrot etelästä pohjoiseen johtavat korkeaan kuolleisuuteen ja eloon jääneissä taimissa toistuvaan latvan paleltumiseen, ranganvaihdoksiin, pensasmaiseen ja heikkoon kasvuun sekä myöhemmin heikkoon rungon laatuun. Jos taas alkuperältään pohjoisille erille tehdään pitkä siirto etelään, ne kasvavat paikallisia, eteläisiä eriä hitaammin.

Pohjois-Suomessa menestyvät parhaiten paikalliset erät. Turvallinen siemenen siirtoetäisyys on alustavien tulosten mukaan n. 0-100 d.d etelä-pohjoissuunnassa. Tätä pidempiin siirtoihin etelästä pohjoiseen liittyy aina riski heikosta elävyydestä ja verson paleltumisesta. Etelä-Suomessa turvallinen siemenen siirtoetäisyys on jonkin verran pidempi, n. 0-150 d.d. Pidemmät siirrot pohjoisesta etelään näkyvät paikallisia eriä hitaampana kasvuna.

Maastokokeessa Etelä-Suomessa on todettu suuria eroja eri rauduskoivualkuperien välillä hirvituhojen voimakkuudessa. Hirvituhot olivat yleisempiä alkuperissä, jotka on siirretty Suomeen etelästä, esim. Eestistä, Skoonesta tai Skotlannista.

Eteläisimmässä Suomessa, Tuusulassa, kasvavassa 22-vuotiaassa kenttäkokeessa on todettu Eestistä ja Latvian pohjoisosista peräisin olevien rauduskoivualkuperien samoin kuin kotimaisten plusjälkeläistöjen olevan tuotokseltaan paikallisia, kotimaisia metsikköalkuperiä parempia. Balttilaisilla alkuperillä esiintyy kuitenkin teknisiä runkovikoja, kuten poikaoksia ja haaraisuutta enemmän kuin kotimaisilla, ja vikaisten puiden osuus kasvaa siemensiirron pituuden kasvaessa.

Hankkeen vetäjä: Viherä-Aarnio, Anneli
Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka, PL 18, 01301 VANTAA
Puhelin: 029 532 5512
Sähköpostiosoite: anneli.vihera-aarnio@metla.fi

Muut tutkijat: Haapanen, Matti, VA (2002), Häkkinen, Risto, ES (2001-04), Luomajoki, Alpo, VA (2001-04), Partanen, Jouni (2002-03), Velling, Pirkko, VA (2000,2003-04)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute