Metla Hanke 3204

Ravinnedynamiikka ja biomassan allokaatio eri puulajeille: typpilaskeuman ja kuivuuden vaikutus

[  English  |  Tavoitteet  |  Tulokset  |  Hankkeen vetäjä  |  Tutkijat  |  Julkaisut  |  Metla Tutkimus  ]

Kesto: 1997-2002   Asiasanat: hienojuuret, hiilen ja typen allokaatio, juurieritteet, kuivuus, kuusi, mänty, rauduskoivu, ravinteiden otto, ritsosfääri, typen ja hiilen transformaatiot maassa, typpilaskeuma

Tavoitteet

Tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia kenttä-, kasvihuone- ja kasvatuskammiokokein typen märkälaskeuman ja kasvukauden alussa ilmenevän kuivuuden yhdysvaikutuksia kuusen, männyn ja rauduskoivun ravinne- ja biomassadynamiikkaan puiden eri kehitysvaiheissa. Lisäksi tutkitaan typpilaskeuman, kuivuuden ja puulajin vaikutuksia maaperän mikrobistoon. Tutkimus keskitetään kolmeen aihepiiriin:
  1. puiden hienojuuriston kasvudynamiikka ja sen yhteys maanpäällisten osien kasvudynamiikkaan.
  2. typen ja muiden ravinteiden otto sekä puiden sisäinen ravinnedynamiikka.
  3. hiilen ja typen kiertoon liittyvät mikrobitoiminnot maaperässä sekä puulajin ja puiden ritsosfäärin vaikutus maamikrobistoon.

Tulokset

Viljavalla kasvupaikalla kasvava varttunut kasvatuskuusikko reagoi suhteellisen herkästi kuivuuden vaikutuksiin. Herkimmin kuivuusstressiin reagoi metsämaan mikrobisto, mutta sen aktiivisuus palautuu normaaliksi jo saman kasvukauden kuluessa maan kostuessa uudelleen. Palautumiseen liittyy lyhyt pulssi, jonka aikana mikrobisto voi olla poikkeuksellisen aktiivinen. Typpilaskeuma kiihdyttää maamikrobiston aktiivisuutta. Kuusen hienojuuret, neulasisto ja kasvu reagoivat myös melko herkästi veden puutteeseen. Jo parin kuukauden mittainen kuivuusjakso vaikuttaa haitallisesti hienojuurten aktiivisuuteen ja määrään maassa.

Useana peräkkäisenä kasvukautena ilmenevä vedenpuute aiheuttaa puissa kumuloituvan haittavaikutuksen; hienojuurten ja neulasten sekä neulasravinteiden määrä ja puuston kasvu vähenee. Kuusikko ei ehdi palautua yksittäisen kasvukauden lopulla vaikka maan kosteus lisääntyisi merkittävästikin. Useana vuotena (1-4 kasvukautta) peräkkäin ilmenevä 1-3 kk mittainen kuivuusjakso ei kuitenkaan aiheuta puustokuolemia viljavan kasvupaikan kuusikossa. Puustosta heikentyvät ensivaiheessa alikasvos ja lisävaltapuut.

Typpilaskeuma vähentää kuivuusstressin haittavaikutuksia kiihdyttämällä vaurioituneiden kasvinosien korvautumista ja palautumista puissa. Toisaalta lisätypellä ja kuivuudella voi olla haitallisia yhdysvaikutuksia kuusen ravinnetalouteen vähentämällä neulasten boorin saantia ja booripitoisuutta. Samansuuntaisia tuloksia on saatu kasvihuonekokeissa, joissa kuusen lisäksi testattiin kuivuuden ja typpilaskeuman yhdysvaikutuksia 3-5 vuotiaiden rauduskoivun, männyn ja kuusen ravinne- ja biomassadynamiikkaan.

Hankkeen vetäjä: Lumme, Ilari
Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka, PL 18, 01301 VANTAA
Puhelin: 029 532 5448
Sähköpostiosoite: ilari.lumme@metla.fi

Muut tutkijat: Hamberg, Leena (2002), Helmisaari, Heljä-Sisko, VA (1997-2001), Koskela, Merja-Leena, ES (2000), Makkonen, Kirsi, VA (1997), Nieminen, Tiina, VA (1997-98), Nokso-Koivisto, Antti (2000), Nöjd, Pekka, VA (1999), Paavolainen, Laura (1997), Priha, Outi (1998), Smolander, Aino, VA (1997-2002)


Sivun alkuun

Tämä sivu on tuotettu Metlan tietokannasta 12.06.2012
Palaute