Landhöjningen längs Bottniska viken innebär en kontinuerlig expansion av landarealen och en ständig utveckling av ekosystem på opåverkad mark. Fenomenet erbjuder en för den boreala zonen unik möjlighet att studera primär succession. Detta gäller speciellt de successioner som sker på friska ståndorter. Dels är dessa ekosystem produktiva, med en snabb etablering, artväxling och tillväxt av vegetation, dels föreligger möjligheten att finna orörda, flerhundraåriga successioner som resulterat i en grandominerad, klimaxartad struktur. Ägarförhållanden, skogsbrukstradition och isolerade lägen har inneburit att påverkan på skogarna i vissa områden har varit liten eller obefintlig. I den pilotstudie som genomfördes under 1996 har en försöksyta etablerats i ett ca. 280 år gammalt, helt opåverkat växtsamhälle.

Studien omfattar såväl biotiska som abiotiska aspekter på primär succession och etablering - utveckling av grandominerade växtsamhällen. I den biotiska komponenten ingår såväl successionen längs landhöjnings- och tidsgradienten som dynamiken. Med dynamik avses kolonisation och avdöende av arter samt etablering, tillväxt och avdöende av synusier och enskilda trädindivider. De abiotiska faktorerna inverkar på förändringen i vegetationen över tiden. Studiens målsättning är att analysera den succession som sker på landhöjningsbetingade moränjordar, att avgöra effekten av denna succession på struktur och dynamik i grandominerade växtsamhällen, samt att analysera lång- och kortsiktig dynamik i form av växt-växt, växt-mark och växt-mikroklimat interaktioner. Studien bygger helt på den tidsgradient som är given i form av höjd över normalvattenstånd samt en känd landhöjningshastighet. Avsikten är att studera successionen via långsträckta transekter som löper tvärs landhöjningsgradienten. Dynamiken i det grandominerade växtsamhället studeras med stora försöksytor, minst 1000 kvadratmeter. Studien kommer att bedrivas i områden som uppvisar sena, klimaxartade stadier, samt i områden som uppvisar unga, initiala stadier av granetablering.

Eftersom studien är av tydlig tvärvetenskaplig karaktär finns en handledargrupp där kompetenser inom mark, vegetation- och mikroklimat ingår. Ett samarbete med en finsk forskargrupp, som studerar de ekologiska konsekvenserna av landhöjningen på den östra sidan av Bottniska viken, och med en kanadensisk forskargrupp som studerar detsamma i Hudson Bay området, är under etablering.

The land uplift along th coast of Bothnia results in a continuously increasing land area and a subsequent development of the ecosystem on undisturbed land. This phenomenon offers a unique opportunity to study primary succession in the boreal zone. This is especially true for succession on moist sites. These sites are, on the one hand, very productive as vegetation is establishing, changing in species composition and growing very fast. On the other hand, it's still possible to find untouched successions, which after several hundreds of years of development have resulted in spruce dominated vegetation with a climax phase structure. Ownership structure, forest management traditions and isolated locations have occasionally resulted in forests with little or no human influence. In a pilot study, carried out in 1996, one plot was established a 280 year old, completely undisturbed plant society.

This study covers both biotic and abiotic aspects of primary succession and establishment-development of spruce dominated plant societies. The biotic component consists of both the succession along the uplift and time gradient and of the dynamics. With dynamics we mean colonisation and die-off of species and establishment, growth and dying of synusia and individual tree species. The abiotic factors affect changes in vegetation over time. The objectives of the study are to analyse the succession on till soils in the uplift areas, to extract the effects of succession on the structure and dynamics of spruce dominated plant societies and to analyse long and short term dynamics in the interactions between plants, plant-soil and plant-microclimate. The study is completely based on the time gradient, which is given by a certain height location compared to average waterlevel and by a known rate of land uplift. succession will be studied on long transects crossing the uplift gradient. Dynamics of spruce dominated plant societies will be studied on large plots of at least 1000 square meters. The research will take place in areas with old, climax phases and in areas with young, intial stages of spruce establishment.

Since the project has a clearly interdisciplinary touch, a group of advisors have been formed to offer their expertise in soil, vegetation and microclimate research. We are also planning co-operation with a finnish research team, studying the ecological consequences of land uplift east of the Gulf of Bothnia, as well as with a canadian group, working on similar topics in the Hudson Bay area.

Maankohoaminen Pohjanlahden rannikolla tuottaa lisää maapinta-alaa ja ylläpitää ekosysteemin kehitystä muuten häiriintymättömällä maalla. Ilmiö tarjoaa boreaaliselle vyöhykkeelle ainutlaatuisen tilaisuuden tutkia kasvillisuuden primäärisukkessiota. Erityisesti tämä koskee tuoreiden kasvupaikkojen sukkessiota, koska nämä ovat erityisen tuottavia: lajit vaihtuvat, valtaavat alaa ja kasvavat nopeasti. Silti on mahdollista löytää koskemattomia, useita satoja vuosi vanhoja sukkessioita, joissa metsä lopulta on kuusivaltainen ja omaa kliimaksvaiheen rakenteen. Maanomistusolot, tavat harjoittaa metsätaloutta sekä eristynyt sijanti ovat paikoin johtaneet siihen, että ihmisen vaikutus metsiin on jäänyt vähäiseksi tai olemattomaksi. Vuonna 1996 suoritetussa piloottitutkimuksessa perustettiin yksi koeala noin 280 vuotta vanhaan, täysin rauhassa kehittyneeseen kasviyhdyskuntaan.

Tutkimuksessa on sekä bioottisia että abioottisia näkökulmia kuusivaltaisten kasviyhdyskuntien primäärisukkessioon ja niiden ilmestymiseen ja kehitykseen. Bioottisiin tekijöihin kuuluvat sekä sukkessio maankohoamis- ja aikagradientin suhteen että kasvillisuuden dynamiikka. Dynamiikalla tarkoitetaan lajien alanvaltausta ja häviämistä sekä synuusioiden ja yksittäisten puuyksilöiden kehitystä, kasvua ja kuolemaa. Abioottiset tekijät vaikuttavat kasvillisuuden muutoksiin ajan myötä. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida sukkession pitkä- ja lyhytaikaista dynamiikkaa moreenimailla maankohoamisalueilla, tutkia miten sukkessio vaikuttaa kuusivaltaisten kasviyhdyskuntien rakenteeseen ja dynamikkaan sekä analysoida kasvien välisiä sekä kasvi-maa- ja kasvi- mikroilmaston välisiä vuorovaikutussuhteita lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Tutkimus perustuu täysin siihen aikasarjaan, joka muodostuu korkeudesta keskimääräisestä vesirajasta ja tunnetusta maankohoamisnopeudesta. Tarkoitus on tutkia sukkessiota pitkänomaisilla leikkauksilla, kohtisuoraan maankohoamisgradienttien läpi. Kuusivaltaisten kasviyhdyskuntien dynamiikka tutkitaan isoilla, vähintään 1000 neliömetrin koealoilla. Tutkimus tehdään alueilla, joilla on vanhoja kliimaksvaiheita sekä alueilla, joista löytyy kuusen tuoreita aluevaltauksia.

Koska tutkimuksessa selkeästi on poikkitieteellinen luonne, on hankkeelle asetettu johtoryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita maaperä-, kasvillisuus- ja mikroilmastotutkimuksen aloilta. Yhteistyö suomalaisen ja kanadalaisen tutkijaryhmän on vireillä. Ensiksi mainittu selvittää maankohoamisen ekologiset seuraukset Pohjanlahden itäpuolella ja jälkimmäinen tutkii vastaavia asioita Hudson Bay alueella Kanadassa.

Updated 4.3.1999