Vetäjä Risto Lauhanen
Markkinahakkuiden määrä on vuodesta 1980 lähtien ollut maassamme noin 40 miljoonaa kuutiometriä vuositasolla. Vuotuiset hakkuupinta-alat ovat vastaavasti olleet 250000-500000 hehtaaria. Nettokantorahatulojen arvo puolestaan on vuosina 1980-1993 ollut 3,4-6,8 miljardia markkaa vuodessa. Käytännössä suurin osa hakkuista koskettaa välittömästi Suomen noin 300000 yksityismetsänomistajaa.
Koneellisen hakkuun osuus on viime vuosina ollut noin 70-80 %, ja loput tehdään moottorisahahakkuuna. Kokopäivätoimisia metsureita maassamme on noin 5000. Vastaavasti järjestäytyneitä hakkuun ja korjuun parissa työskenteleviä koneyrittäjiä on noin 1100. Vuonna 1992 erilaisia puunhankinnassa käytettäviä metsäkoneita myytiin kaikkiaan 486 miljoonan markan arvosta. Tästä kotimaisten koneiden osuus oli 54 %.
Metsätyökoneissa on tähän asti käytetty voitelu- ja hydrauliikkaöljyinä pääasiassa mineraalipohjaisia öljyjä. Voiteluaineet pienentävät kitkaa ja kulumista sekä jäähdyttävät ja tiivistävät polttomoottoreita. Lisäksi ne estävät syöpymistä ja ruostumista sekä sitovat epäpuhtauksia. Metsäkoneiden hydrauliikka- ja teräketjuöljyn käyttö on noin 20 000 tonnia vuodessa. Puunkorjuun ohella konekalustoa tarvitaan maanmuokkaustöissä ja kunnostusojituksissa.
Yhteiskunta elää voimakkaassa murroksessa. Ympäristöliike, yleinen mielipide sekä valmisteilla olevat ja osin jo tehdyt kansainväliset sopimukset edellyttävät, että metsätalous panostaa ympäristönsuojeluun jatkossa entistä enemmän. Suomen metsätalouden ympäristö- ja monimuotoisuusohjelmat ovat valmistuneet pari vuotta sitten. Yksittäisen puukaupan ehtona voi jo tänä päivänä olla se, että hakkuutyössä ja korjuussa on käytetty bioöljyjä.
Viime aikoina on kiinnitetty huomiota metsätyökoneissa käytettävien mineraaliöljyjen luontoon ja työntekijään kohdistamiin haitallisiin vaikutuksiin. Bioöljyjen vaikutuksista metsäluontoon ei ole kuitenkaan olemassa tutkittua tietoa maassamme. Mineraaliöljytutkimukset ovat painottuneet merten saastumisen selvittämiseen. Toisaalta bioöljyjen terveysvaikutuksista ei ole maassamme olemassa julkaistua tietoa.
Hanke arvioi puunkorjuutyössä käytettävien mineraali- ja bioöljyjen ympäristövaikutuksia sekä kehittää mahdollisimman ihmis- ja ympäristöystävällisiä, kohtuuhintaisia ja käytännön metsätyössä toimivia voiteluöljyjä kaupallisiksi (vienti)tuotteiksi. Hanke selvittää eri öljyjen soveltuvuutta moottorisahan ja hakkuukoneen terälaitteen voiteluun sekä koneiden hydrauliikkaan, sekä kartoittaa käyttäjien mielipiteitä eri öljyistä puunkorjuutyössä. Lisäksi hankkeessa tutkitaan eri öljyjen vaikutuksia työntekijän hengitysilmaan ja varusteisiin. Ympäristövaikutusten osalta hankkeessa tutkitaan eri öljyjen vaikutuksia pohjavesiin, taimien kasvuun, puiden neulasiin sekä metsämaan selkärangattomien biodiversiteettiin. Projektin toiminnallisena tarkoituksena on integroida perinteisiä insinööritieteitä, metsäteknologiaa ja biologisia tieteitä toisiinsa.
Sauli Takalon bioöljykoetoiminta METLAssa vuodesta 1981 lähtien.
Sauli Takalon
yhteistyö mäntyöljyasioissa Forchemin kanssa 1993 lähtien.
Työtehoseuran (Castren 1993) bioöljytutkimukset.
Sirkka Sutisen neulasvauriotutkimukset METLAssa ja Göteborgissa.
Ympäristökeskusten ja yliopistojen öljyanalyysit
Luonnolle, ihmisille ja koneille sopivat öljyt voidaan käyttöön ottaa välittömästi tutkimuksen päätyttyä. Tutkimustulokset päätyvät yhteistoiminnan myötä alan eri osapuolille. Toisaalta käytäntö saa tuloksista tietoa normaalin tutkimustiedottamisen yhteydessä julkaisujen, esitelmien, käytännölle suunnattujen lehtijuttujen ja tiedotustilaisuuksien kautta.
Metlan lisäksi hanketta ovat rahoittaneet Metsämiesten Säätiö (1997) 50000 markan apurahalla sekä Ekokem Oy (1997) 15000 markan stipendillä.
Lauhanen Risto, MML, Metla/KA johto ja koordinointi
Hytönen Jyrki, MMT, Metla/KA kasvihuonekokeet
Jaakola Taisto, mtt, Metla/KA kenttäkokeet
Kolppanen Reetta,
lab.mestari, Metla/KA laboratorio, kasvihuone- ja maastokokeet,
öljyanalyysit
Takalo Sauli, mtt, Metla/KA koneet ja laitteet, konsultointi
Mäenpää Minna, FM, Metla/SU neulasvaurioanalyysit
Sutinen Sirkka, FT, Metla/SU neulasvaurioanalyysit
Castren Maija, FL,
Työtehoseura, metsureiden työterveys
Kuokkanen, Toivo, FT, dos., Oulun yliopisto biohajoavuusanalyysit
Sarpola Simo, LuK, Oulun yliopisto biohajoavuusanalyysit
Lisäksi hankkeella on ollut osin asiakasrahoitteista yhteistyötä öljynvalmistajien kanssa
Castren, M. 1993. Öljyn ympäristö- ja terveysvaikutukset puunkorjuutyössä. Työtehoseuran metsätiedote 12:4.
Lauhanen, R. 1995. Mäntyöljystä kriisiajan polttoainetta ? Keski-Pohjanmaan Maanpuolustaja 1. s. 2.
Lauhanen, R., Kolppanen, R. & Lehtinen, M. 1996. Metsätaloudessa käytettävien öljyjen ympäristö- ja terveysvaikutukset - katsaus ja ennakkotuloksia. Julkaisussa: Kangas, J. & Heino, E. (toim.). Metsä
talouden ympäristövaikutukset ja niiden arviointi. Metsäntutkimuspäivä Perhossa 1996. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 611: 45-51.
Lauhanen, R. & Kolppanen, R. 1996. Metsätaloudessa käytettävien öljyjen luontovaikutukset. Julkaisussa: Finér, L., Ilvesniemi, H., Kortelainen, P. & Karvinen, L. (toim.). Metsätalouden ympäristökuorm
itus - tutkijaseminaari Vääksyssä Päijänne -luontokeskuksessa 20.-21.5.1996. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 607: 29-33.
Takalo, S. 1995. Mäntyöljyn mahdollisuudet poltto- ja voiteluaineena. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 545. 17 s + 3 liitettä. Takalon julkaisut 1970-luvun
alusta löytyvät tästä julkaisusta.
Takalo, S. & Lauhanen, R. 1994. Tall oil as a new lubricant in forestry. Esitelmäteksti teoksessa: Soil, tree, machine interactions -interactive workshop and seminar. 1994. Feldafing, Federal Republi
c of Germany, 4-8 July. EU, ECE, IUFRO Division P3.08, FAO, ILO. 4 sivua.